Kertaluonteisiin
tulevaisuusinvestointeihin on hallitusohjelmassa varattu kolme miljardia euroa
ja ne ”rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen
vuonna 2023”. Pysyviin menonlisäyksiin suunnataan yli miljardi euroa ja ne on
määrä kattaa pysyvillä tulojen lisäyksillä. Niihin ei kuulu tulo- ja
omaisuusverojen korotuksia.
Markkinapohjaista kehitystä korostavat voimat hallituspuolueissa näkevät tulevaisuusinvestoinnit
toivottavina, mutta katsovat, että niihin ei pidä mennä veroja kiristämällä tai
velkaantumalla. Jos niiden kertaluonteiset osat voidaan pääosin rahoittaa
valtion omaisuuksia myymällä, se sopii, onhan valtion omistusten myyminen
markkinoille paikallaan.
Julkisiin toimenpiteisiin panostavat voimat hallituspuolueissa taas
ajattelevat, että tulevaisuusinvestoinnit ovat juuri niitä, joita on
tavoiteltu. Hyvä, että saadaan askel siihen suuntaan. Siitä kannattaa maksaa
se, että valtion omaisuutta myydään, vaikka se onkin usein aika typerää. Ja
tuloksena on tulevaisuusinvestoinneiksi luettavia pysyviä menonlisäyksiä.
Politiikan sanotaan olevan mahdollisuuksien taidetta, joten edellä kuvattujen näkökohtien yhdistäminen hallitusohjelmassa on juuri tätä.
Palataanko hallituskauden ja tulevaisuusinvestointien jälkeen 1990-luvulta alkaneelle hyvinvointivaltion rakentamista seuranneelle yhteiskunnallisia panostuksia rajoittaneelle linjalle? Silloin tuloksena on jonkin verran toteutuneita ja pysyviäkin tulevaisuusinvestointeja ja omistukseltaan köyhempi valtio ja paluu 1990-luvulla alkaneelle linjalle? - Mätä kompromissi?
Politiikan sanotaan olevan mahdollisuuksien taidetta, joten edellä kuvattujen näkökohtien yhdistäminen hallitusohjelmassa on juuri tätä.
Palataanko hallituskauden ja tulevaisuusinvestointien jälkeen 1990-luvulta alkaneelle hyvinvointivaltion rakentamista seuranneelle yhteiskunnallisia panostuksia rajoittaneelle linjalle? Silloin tuloksena on jonkin verran toteutuneita ja pysyviäkin tulevaisuusinvestointeja ja omistukseltaan köyhempi valtio ja paluu 1990-luvulla alkaneelle linjalle? - Mätä kompromissi?
Eikö edellä kuvattu ole hallitusohjelman ydin – kutsutaan sitä joko
mahdollisuuksien taiteeksi tai mädäksi kompromissiksi? Vai osoittautuisivatko tulevaisuusinvestoinnit, sekä kertaluonteiset että
pysyvät, niin vetovoimaisiksi, että sillä linjalla sittenkin jatketaan ja
hallituksen ohjelma onkin uuden aikakauden alku?
Vapaus valita toisin yhdistys (VVT) järjesti tulevaisuusinvestoinneista yhdessä PTTS:n (Poliittisen Talouden Tutkimuksen Seura) ja Attacin kanssa seminaarin 30.10.2019. Keskustelun alusti STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, sen ohjasi työelämäprofessori, Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen johtaja Seija Ilmakunnas. Keskusteluun osallistuivat lisäksi PTTS:n varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hoppania, VM:n talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja työelämäprofessori, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen johtaja Vesa Vihriälä.
Vapaus valita toisin yhdistys (VVT) järjesti tulevaisuusinvestoinneista yhdessä PTTS:n (Poliittisen Talouden Tutkimuksen Seura) ja Attacin kanssa seminaarin 30.10.2019. Keskustelun alusti STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, sen ohjasi työelämäprofessori, Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen johtaja Seija Ilmakunnas. Keskusteluun osallistuivat lisäksi PTTS:n varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hoppania, VM:n talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja työelämäprofessori, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen johtaja Vesa Vihriälä.
Keskustelu ovat katsottavissa VVT:n Youtube-kanavalta.
Tässä kolumnissa pelkistän hallituksen kohtalon kysymyksiä ja etsin kipupisteitä seminaarin pohjalta.
Tässä kolumnissa pelkistän hallituksen kohtalon kysymyksiä ja etsin kipupisteitä seminaarin pohjalta.
Tulevaisuusinvestoinnit,
työllisyys ja julkisen talouden tasapaino
Hallituksen kohtalo ratkaistaan
kolmiodraamassa tulevaisuusinvestoinnit, työllisyys ja julkisen talouden
tasapaino.
Tulevaisuusinvestoinnit
ovat hallituksen ydin. Ne lopettavat edellisten hallitusten leikkauspolitiikan.
Sen korvaa koulutuksen ja tuotekehityksen lisääminen, työllistämistukien
parantaminen ja työvoimaneuvojien määrän lisääminen, liikenteen painopisteen
siirtäminen rautateille, monenlaiset toimenpiteet ilmasto-ongelman
ratkaisemiseen ja luonnon monipuolisuuden turvaamiseen,
kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu sekä panostukset sosiaalisen perusturvan
parantamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Hallitusohjelmassa tulevaisuusinvestoinneilla on yleinen merkitys muun muassa tähän tapaan: ”Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta …”. Sellaista on tarkoitus rahoittaa pääosin pysyvillä menonlisäyksillä. Toisaalta hallitusohjelmassa on ”kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja”, joista valtaosa rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Tarkoitan tulevaisuusinvestoinneilla molempia eli pysyviä menonlisäyksiä ja kertaluonteisia panostuksia.
Hallitusohjelmassa tulevaisuusinvestoinneilla on yleinen merkitys muun muassa tähän tapaan: ”Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta …”. Sellaista on tarkoitus rahoittaa pääosin pysyvillä menonlisäyksillä. Toisaalta hallitusohjelmassa on ”kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja”, joista valtaosa rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Tarkoitan tulevaisuusinvestoinneilla molempia eli pysyviä menonlisäyksiä ja kertaluonteisia panostuksia.
Hallitusohjelman mukaan
työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu
hallituksen uusin toimenpitein vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun
mennessä. Vuoden 2020 budjettiriihessä tulee olla tiedossa toimenpiteet, jotka
synnyttävät 30 000 työpaikkaa.
Hallitusohjelman mukaan
normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkisen talouden tulee olla
tasapainossa vuonna 2023.
Jos työllisyys ja
julkisen talouden tasapaino eivät kehity hallitusohjelman edellyttämällä tavalla,
hallitusohjelman hengen mukaista on nipistää
tulevaisuusinvestoinneista samassa suhteessa kuin jäädään jälkeen työllisyys-
ja tasapainotavoitteista ja samalla siirrytään takaisin leikkauspolitiikan suuntaan.
Syvän taantuman oloissa hallitusohjelma lupaa elvytykseen yhden miljardin,
mutta se tuskin riittää syvän taantuman aiheuttamien tulonmenetysten
kompensoimiseen.
Tavoiteltava työllisyyskehitys
ja julkisen talouden tasapaino on melko tarkoin määritelty hallitusohjelmassa, mutta
niiden tulkintaan sisältyy melkoisia ongelmia. Ehkä hankalin niistä on
toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arviointi. Esimerkiksi mitkä ovat
työttömyysturvan heikentämisen tai keskiasteen koulutuksen lisäämisen
työllisyysvaikutukset?
Tulevaisuusinvestointien pelastamisen mahdollisuudet
Hallitusohjelman mukaan
”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa
vuonna 2023”. Jos tuleva talouskehitys on VM:n hallitusohjelman pohjana olleen
ennakoinnin mukainen, työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteiden
pitäisi olla saavutettavissa ja samalla ohjelman mukaiset
tulevaisuusinvestoinnit toteutettavissa, vaikka tiukalle ottaa. Jos
kansainvälinen kehitys on ennakoitua heikompaa, tavoitteiden saavuttaminen
hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa on lähes mahdotonta. Jos Suomen talous
ajautuu syvään taantumaan, hallitusohjelmassa luvataan suhdannepuskuriksi
miljardi euroa, mutta se tuskin riittää kriisin torjumiseen.
Hallitusohjelmasta voi
päätellä, että nipistykset koskisivat ensi sijassa pysyviä menonlisäyksiä eikä
niinkään kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Elvytysmielessä olisi ennakoitua
heikomman talouskehityksen oloissa perusteltua lisätä kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja
ja pidättäytyä pysyvien menonlisäysten leikkauksista vientikysynnän
heikentymisen kompensoimiseksi. Mutta hallitusohjelma ei anna eväitä sellaiseen
tulkintaan. Vain hyvä suhdannekehitys antaa hallitukselle mahdollisuuden jatkaa
turvallisin mielin ohjelman mukaisten tulevaisuusinvestointien toteuttamista.
Onneksi kansainväliset suhdannenäkymät ovat aivan viime aikoina olleet hieman
toiveikkaampia.
Hallitusohjelman
puitteissa ei siis ole näkyvissä keinoja pelastaa leikkauksilta ainakaan
kaikkia pysyviä menonlisäyksiä sisältäviä tulevaisuusinvestointeja ennakoitua
heikomman talouskehityksen oloissa. Yksi keino pelastaa tulevaisuusinvestoinnit
olisi vahvempi usko tulevaisuusinvestointien taloutta ja työllisyyttä
parantavaan vaikutukseen. Monet tulevaisuusinvestoinnit tuottavat tuloksia
melko pitkällä viiveellä ja siten talouden tasapaino- ja työllisyystavoitteiden
toteutumiseen voisi antaa enemmän aikaa kuin vuoteen 2023. Toinen keino on
rahoittaa tulevaisuusinvestointeja kiristämällä suurten tulojen ja omaisuuksien
verotusta. (Kiristykset olisi tosin suhdannesyistä ollut viisainta toimeenpanna
ohimenneen korkeasuhdanteen huipulla.) Keskusta ja RKP torjuivat molemmat keinot
hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Kuka antaa periksi?
Iso valinta on joka
tapauksessa edessä hallituskauden jälkeen. Tulevaisuusinvestointien jatkaminen
”mahdollisuuksien taiteella” ei taida enää onnistua. Pysyvien menonlisäysten
toteuttaminen menojen uudelleen suuntaamisella (yritystukien vähentämisellä) ja
muilla kuin tulo- ja omaisuusverojen nostamisella on entistä vaikeampaa ja
kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien rahoittaminen julkista omaisuutta
myymällä on yhä kyseenalaisempaa. Joudutaan saman valinnan eteen kuin
ennakoitua heikomman talouskehityksen oloissa jo hallituskauden aikana.
Palataanko
tulevaisuusinvestointeja edeltäneeseen aikaan eli 1990-luvulta alkaneelle hyvinvointivaltion rakentamista seuranneelle
yhteiskunnallisia panostuksia rajoittaneelle linjalle? Vai nähdäänkö
mahdollisuuksia tulo- ja omaisuusverojen kiristämisen käyttämiseen
tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen ja uskotaanko tulevaisuusinvestointien
tuottovaikutuksiin?
Vaihtoehtojen takaa
löytyy kysymys siitä, missä määrin halutaan panostaa julkisiin toimenpiteisiin yhteiskunnallisten
tavoitteiden saavuttamisessa ja missä määrin halutaan painottaa
markkinapohjaista kehitystä.
Joutuvatko keskusta ja
RKP antamaan periksi talouden lyhyen tähtäyksen tasapainovaatimuksissaan ja
veronkiristysten torjunnassaan? Vai joutuvatko vasemmisto ja vihreät antamaan
periksi tulevaisuusinvestoinneista ja sopeutumaan paluuseen kohti
leikkauspolitiikkaa?
Viimeisten ilmastoraporttien jälkeen on vielä lisättävä: oli niin tai näin, nyt on ryhdyttävä ripeisiin toimiin, joista yksi osa ovat tulevaisuusinvestoinnit ilmastoa säästäviin hankkeisiin.
Viimeisten ilmastoraporttien jälkeen on vielä lisättävä: oli niin tai näin, nyt on ryhdyttävä ripeisiin toimiin, joista yksi osa ovat tulevaisuusinvestoinnit ilmastoa säästäviin hankkeisiin.
Vapaus valita toisin
yhdistyksen varapuheenjohtaja
PhD (Pol.Sc.), Adjunct
Professor