tag:blogger.com,1999:blog-19751500094867225202024-03-12T23:53:51.647-07:00Vapaus valita toisin -blogiVapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.comBlogger42125tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-33937079402184956672020-01-07T06:29:00.000-08:002020-01-07T06:41:52.474-08:00Elinkeinot tulevat muuttumaan ilmaston muutoksen ja ympäristön vahingoittumisen vuoksi<br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Marraskuussa
2019 Vapaus Valita Toisin (VVT) yhdistys yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton
kanssa järjesti seminaarin ”Ympäristöongelmien ratkaisu vaatii talouden
muutosta”. Tilaisuuden tallenne on löydettävissä VVT sivuilta <a href="https://www.vapausvalitatoisin.com/"><span style="color: blue;">https://www.vapausvalitatoisin.com/</span></a>.
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Seminaarissa keskusteltiin
talouselämän ja ympäristöongelmien yhteydestä: kuinka luonnon ympäristön
muutokset – erityisesti ilmaston muutos - ja niiden torjunta vaikuttavat
talouteen? Tämän näkökulman toivottiin täydentävän aiemmin ja useammin esillä
olleita näkökulmia: mikä on yritysten, elinkeinoelämän ja kaupan rooli ilmaston
muutoksen ja muun ympäristön pilaantumisen estossa, kuinka tarvittavat
muutokset voidaan tehdä, mistä tarvittavat resurssit saadaan ja kuka maksaa.</span><br />
<span style="font-family: "arial";"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Oras Tynkkynen</span></b><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> alusti teemasta ”Kestävyyskriisi ja
maailmantalous” ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Anni Huhtala</b>
teemasta ”Ilmastonmuutos ja Suomen talous”. <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Molemmat
viittasivat Nicholas Sternin 2000-luvun alun raporttiin <span style="background: white; color: #333333;">(</span><span style="background: white; color: #222222;"><a href="https://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20100407172811/http://www.hm-treasury.gov.uk/stern_review_report.htm" target="_blank">Stern Review on the Economics of Climate Change).</a> <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia ja taloustieteilijöiden
keskuudessa se on ollut merkkipaalu ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa. Alustuksia
kommentoivat <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Pasi Heikkurinen</b>
Helsingin yliopistosta, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jyrki Alkio</b>
työ- ja elinkeinoministeriöstä ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hanna
Aho</b> Suomen luonnonsuojeluliitosta.</span></span></span></span></span></span></span></span></span><br />
<span style="color: #222222; font-family: "arial";"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">K<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">estävyyskriisin
kolmesta osa-alueesta - ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen (”kuudes
sukupuuttoaalto”) ja luonnonvarojen ylikulutus - Oras Tynkkynen kuvasi ilmastonmuutosta
ja lajikatoa. Lajikadon kohdalla hän esitteli <a href="http://www.oecd.org/env/resources/biodiversity/biodiversity-finance-and-the-economic-and-business-case-for-action.htm" target="_blank">OECD:n 2019 raporttia biodiversiteetinja talouden yhteydestä.</a> <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Anni Huhtala totesi ennustamisen vaikeuden, mutta korosti ennakoinnin ja
sopeutumisen tarvetta taloudessa, myös epäsuoriin vaikutuksiin. <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Kommentoijien keskeisenä
teemana oli <u>suhtautuminen talouskasvuun</u>: Voidaanko tarvittavat muutokset
tehdä, jos hyvinvointia mitataan BKT:lla? Riittääkö ”vihreä talous” vai
tarvitaanko myös tuotannon ja materiaalisen kulutuksen laskua?<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="background: white; color: #222222;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> <span style="color: #222222; font-family: "arial";"><br /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Miten Suomen
elinkeinoelämä kehittyy?</span></h3>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Kenellekään
esiintyjistä ei ollut esittää selkeää visiota, millaisia yrityksiä Suomessa on jatkossa
ja mihin Suomen elinkeinoelämä kehittyy. Tämä on ymmärrettävää, koska on vaikea
ennakoida, mitä päättäjät ja talouselämä maailmanlaajuisesti tekevät ja
millaiset vyöryt lähtevät liikkeelle. Ja ennen kaikkea, tapahtuvatko
tarvittavat muutokset rauhanomaisesti.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Minun käsitykseni
mukaan tulevaisuuden elinkeinot, yritykset ja kauppa ovat laadultaan ja
määrältään varsin erilaisia kuin tänä päivänä. ”Business as usual” tuskin
jatkuu, edes ekologisemmin hoidettuna. Etenkin biofyysisen ympäristön muutos
muuttaa elinkeinoja, sekä suoraan että sosiaalisten seuraamusten vuoksi. Ja
toisaalta ilmaston lämpenemisen ja ympäristön pilaantumisen esto muuttavat
elinkeinoja.</span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span></span></span></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Energian
tuotannossa muutoksen suunta on osittain määritelty: siirrytään pois fossiilisista
polttoaineista uusiutuviin (ja joidenkin mielestä myös ydinvoimaan). Energiaa
koskevassa keskustelussa lähtöoletuksena on usein, että energian käytön määrä
jatkuu entisellään tai nousee. Myös vaikutukset muihin elinkeinoihin ja
kauppaan ovat jääneet etäisiksi. Mutta kuten Hanna Ahon referoima tapaus Uniper
osoittaa, siirtymä pois fossiilista polttoaineista ei tule olemaan helppo
taloudellisten intressien vuoksi, ei edes Euroopassa. Alankomaat ovat lain
avulla päättäneet ajaa alas hiilivoiman käytön 2030 mennessä. Uniperillä on
hiilivoimaloita myös Alankomaissa ja se on uhannut Alankomaita korvauskanteella
hiilikiellon takia. Unperin suurin osakkeenomistaja on suomalainen Fortum. Uniper
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>myös suunnittelee uuden hiilivoimalan
avaamista Saksaan.<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Metsä- ja
maataloutemme suunta?</span></h3>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Metsätaloutta
koskevassa keskustelussa ilmaston muutoksen hidastaminen ja biodiversiteetin säilyttäminen
on oikeutetusti nostettu esiin. Mutta niiden vaikutukset nykyiseen talouteen on
esitetty syynä olla tekemättä tarvittavia toimia. Vähemmän on keskusteltu
siitä, millaiseksi uusi metsätaloudellinen toiminta halutaan ja mitä se
tarkoittaa työn ja kaupan kannalta.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Maanviljelyn kohdalla on alettu tuoda esiin, että ruoan tuotannon
vaikeutuessa Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa myös Suomen maanviljelyä
tarvitaan. Mutta ei nykyisessä muodossaan vaan sellaisessa, että se on riippumaton
fossiilisista polttoaineista ja ulkomaisista tuotantopanoksista (polttoaineet,
rehut, lannoitteet, torjunta-aineet, ja muuta kemikaalit). Mutta miten tämä
toteutuessaan vaikuttaa ihmistyövoiman tarpeeseen ja väestön asumispaikkaan ja
maaseudun elinkeinoihin laajemmin? </span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Mitä tapahtuu
Suomen ulkopuolella? Suomen nykyinen yritystoiminta ja tuotteet tähtäävät
ulkomaan vientiin. Entäpä, jos kysyntä ulkomailla muuttuu? Suomeen tuodaan
paljon tavaroita, joita periaatteessa voisi Suomessa valmistaa tai tuottaa. Jatkuuko
pakettien rahtaus maasta toiseen? Säilyykö maailmanlaajuinen työnjako ennallaan
jatkossakin vai palataanko paikallisempaan talouteen? Mitä se tarkoittaa Suomen
yritysten kannalta?<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"> <span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></span></span></span></span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Millaista
osaamista ja investointeja tulevaisuudessa tarvitaan? </span></h3>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Miten
taloudessa pitäisi varautua tulevaan? Millaista koulutusta Ja millaisia
investointeja tarvitaan? Jos ihmiset eivät enää muutakaan kaupunkeihin, vaan
asutus tulee jakautumaan tasaisemmin eri puolille Suomea, myös yhteiskunnan
infrastruktuurin tulisi seurata mukana. Millaisia kuljetusyhteyksiä tulisi
tehdä ja minne uudet sairaalat ja koulut rakennetaan? Jos rakentamisessa
siirrytään ekologisempaan tapaan, millaisia yrityksiä ja ammattilaisia
tarvitaan? Ja mistä ne saadaan?</span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">On vaikea
ennustaa, kuinka tosissaan ympäristöongelmiin Suomessa ja muualla maailmassa puututaan
ennen pakkoa ja kuinka rauhanomaisesti se tapahtuu. Taloudessa on ollut tapana ennustaa
tulevaa menneestä kehityksestä, mutta nyt ei niin voi tehdä. Mutta
tulevaisuuden ennakointi on silti tärkeätä, vaikka se suurelta osin onkin valistunutta
arvausta. Eri skenaarioiden miettiminen ja vaikutusketjujen loppuun saakka
miettiminen auttanee vähentämään mihinkään johtamatonta kinaamista ja parantamaan
varautumista uusin tilanteisiin. Varautumisessa kiireellisiä ovat mm. ammattikoulutuksen
ja täydennyskoulutuksen rakentaminen todennäköisiin tulevaisuuden ammatteihin.
Esimerkiksi käsityötaitoja ja uudenlaista maanviljelystaitoa tarvittaneen. Myös
varautuminen väestön liikkumiseen eri maiden välillä on perusteltua.</span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Tällä hetkellä
luonnonvarjoa ylikäytetään. Myös maapallon jätteiden käsittelykyky on
ongelmissa. Nykytiedon perusteella on selvää, että paitsi fossiilisen energian
käytön lopetusta myös materiaalisen tuotannon ja kulutuksen määrän tulee laskea,
jotta ympäristötavoitteet saavutetaan.<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> </i>Kierrätystalous
on tärkeätä, mutta ei yksin ratkaise luonnonvarojen ylikäyttöä. Materiaalisen
kulutuksen kokonaismäärä riippuu sekä ihmisten lukumäärästä että
yksilökohtaisen kulutuksen määrästä. Ihmismäärä on kasvussa ja kulutus eri
ihmisten ja maiden välillä on varsin epätasaisesti jakaantunut. Materiaalisen
tuotannon ja kulutuksen määrän vähennys on vaativa tehtävä – vaikkakin
välttämätön. </span></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial";"><br /></span></span></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Ympäristökatastrofit
tulevat koskemaan maapallon eri alueita erilailla. Suuretkin väestön
liikkumiset ovat mahdollisia. Mutta suurten negatiivisten sosiaalisten
vaikutusten – esimerkikisi massamuutot, sodat ja muut konfliktit – tapahtuminen
on epävarmempaa kuin biofyysisen ympäristön muutoksen. Toivottavasti niitä ei
ainakaan ensivaiheessa tarvitse huomioida mietittäessä tulevaisuuden
elinkeinoelämää Suomessa. </span></span></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLtCi3UfkZ1hbflroglQFIzhIRzGZnrzjk15-82icNcBdk-gfu-tJLmA3vN_-aJaZyrY5DFXHGlI5duJRWkrdGnKYCkNBNj0K_YT3X2GFZdijgDxjrQq4lpNfAj42x1u91b5oZZGE3nSI/s1600/Elina+Hemminki.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="122" data-original-width="100" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLtCi3UfkZ1hbflroglQFIzhIRzGZnrzjk15-82icNcBdk-gfu-tJLmA3vN_-aJaZyrY5DFXHGlI5duJRWkrdGnKYCkNBNj0K_YT3X2GFZdijgDxjrQq4lpNfAj42x1u91b5oZZGE3nSI/s1600/Elina+Hemminki.png" /></a></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Elina Hemminki</span></b></div>
<br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">Kirjoittaja on
Vapaus valita toisin yhdistyksen hallituksen jäsen, </span></div>
<br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;">LKT
(lääketieteen ja kirurgian tohtori), tutkimusprofessori -emeritus </span></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisejpjizG4HOhCwYi3cdRqxfyTGTv-44d4ENzcJqo8NJa7TRSgOHrgH9uLk72h1Ca-S3z5gibHn_UwgxQnT8ZH8ljmhRnC4l5_YxohREdIAcUtIql2wZ7QuRs9CgY7Jtn_Hu5hesuzaJY/s1600/Ymparisto_191119.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="645" data-original-width="550" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisejpjizG4HOhCwYi3cdRqxfyTGTv-44d4ENzcJqo8NJa7TRSgOHrgH9uLk72h1Ca-S3z5gibHn_UwgxQnT8ZH8ljmhRnC4l5_YxohREdIAcUtIql2wZ7QuRs9CgY7Jtn_Hu5hesuzaJY/s320/Ymparisto_191119.jpg" width="272" /></a></div>
<br />Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-25830964194680997612019-12-12T10:13:00.001-08:002019-12-12T10:47:57.229-08:00Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit: mahdollisuuksien taidetta vai mätä kompromissi?<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Kertaluonteisiin
tulevaisuusinvestointeihin on hallitusohjelmassa varattu kolme miljardia euroa
ja ne ”rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen
vuonna 2023”. Pysyviin menonlisäyksiin suunnataan yli miljardi euroa ja ne on
määrä kattaa pysyvillä tulojen lisäyksillä. Niihin ei kuulu tulo- ja
omaisuusverojen korotuksia.<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Markkinapohjaista kehitystä korostavat voimat hallituspuolueissa näkevät tulevaisuusinvestoinnit
toivottavina, mutta katsovat, että niihin ei pidä mennä veroja kiristämällä tai
velkaantumalla. Jos niiden kertaluonteiset osat voidaan pääosin rahoittaa
valtion omaisuuksia myymällä, se sopii, onhan valtion omistusten myyminen
markkinoille paikallaan.<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Julkisiin toimenpiteisiin panostavat voimat hallituspuolueissa taas
ajattelevat, että tulevaisuusinvestoinnit ovat juuri niitä, joita on
tavoiteltu. Hyvä, että saadaan askel siihen suuntaan. Siitä kannattaa maksaa
se, että valtion omaisuutta myydään, vaikka se onkin usein aika typerää. Ja
tuloksena on tulevaisuusinvestoinneiksi luettavia pysyviä menonlisäyksiä.</span><br />
<span style="font-family: "arial";"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Politiikan sanotaan olevan mahdollisuuksien taidetta, joten edellä
kuvattujen näkökohtien yhdistäminen hallitusohjelmassa on juuri tätä.</span></span></span></span></span></span></span></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Palataanko hallituskauden ja tulevaisuusinvestointien jälkeen 1990-luvulta
alkaneelle hyvinvointivaltion rakentamista seuranneelle yhteiskunnallisia
panostuksia rajoittaneelle linjalle? Silloin tuloksena on jonkin verran
toteutuneita ja pysyviäkin tulevaisuusinvestointeja ja omistukseltaan köyhempi
valtio ja paluu 1990-luvulla alkaneelle linjalle? - Mätä kompromissi? <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Eikö edellä kuvattu ole hallitusohjelman ydin – kutsutaan sitä joko
mahdollisuuksien taiteeksi tai mädäksi kompromissiksi? <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Vai osoittautuisivatko tulevaisuusinvestoinnit, sekä kertaluonteiset että
pysyvät, niin vetovoimaisiksi, että sillä linjalla sittenkin jatketaan ja
hallituksen ohjelma onkin uuden aikakauden alku?</span></span><br />
<span style="font-family: Arial;"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Vapaus valita toisin
yhdistys (VVT) järjesti tulevaisuusinvestoinneista yhdessä PTTS:n (Poliittisen
Talouden Tutkimuksen Seura) ja Attacin kanssa seminaarin 30.10.2019. Keskustelun
alusti STTK:n pääekonomisti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Patrizio
Lainà,</b> sen ohjasi työelämäprofessori, Palkansaajien tutkimuslaitoksen
entinen johtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Seija Ilmakunnas</b>.
Keskusteluun osallistuivat lisäksi PTTS:n varapuheenjohtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hanna-Kaisa Hoppania</b>, VM:n talouspolitiikan
koordinaattori <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Markus Sovala</b> ja työelämäprofessori,
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen johtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Vesa Vihriälä</b>. </span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div>
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Keskustelu ovat katsottavissa VVT:n <a href="https://www.youtube.com/watch?v=1rQ-vlzoKfQ"><span style="color: #0563c1;">Youtube-kanavalta</span></a>.</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">T<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">ässä kolumnissa pelkistän
hallituksen kohtalon kysymyksiä ja etsin kipupisteitä seminaarin pohjalta.</span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span></span></span></span><br />
<br />
<br /></div>
<br />
<h3 align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
Tulevaisuusinvestoinnit,
työllisyys ja julkisen talouden tasapaino<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<br /></div>
</h3>
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallituksen kohtalo ratkaistaan
kolmiodraamassa tulevaisuusinvestoinnit, työllisyys ja julkisen talouden
tasapaino. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Tulevaisuusinvestoinnit
ovat hallituksen ydin. Ne lopettavat edellisten hallitusten leikkauspolitiikan.
Sen korvaa koulutuksen ja tuotekehityksen lisääminen, työllistämistukien
parantaminen ja työvoimaneuvojien määrän lisääminen, liikenteen painopisteen
siirtäminen rautateille, monenlaiset toimenpiteet ilmasto-ongelman
ratkaisemiseen ja luonnon monipuolisuuden turvaamiseen,
kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu sekä panostukset sosiaalisen perusturvan
parantamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelmassa tulevaisuusinvestoinneilla
on yleinen merkitys muun muassa tähän tapaan: </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">”Sosiaaliturva
on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän
sekä lisää vapautta ja osallisuutta …”. Sellaista on tarkoitus rahoittaa pääosin
pysyvillä menonlisäyksillä. Toisaalta hallitusohjelmassa on ”kertaluonteisia
tulevaisuusinvestointeja”, joista valtaosa rahoitetaan valtion omaisuutta
myymällä. Tarkoitan tulevaisuusinvestoinneilla molempia eli pysyviä
menonlisäyksiä ja </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">kertaluonteisia
panostuksia. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelman mukaan
työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu
hallituksen uusin toimenpitein vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun
mennessä. Vuoden 2020 budjettiriihessä tulee olla tiedossa toimenpiteet, jotka
synnyttävät 30 000 työpaikkaa. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelman mukaan
normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkisen talouden tulee olla
tasapainossa vuonna 2023. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Jos työllisyys ja
julkisen talouden tasapaino eivät kehity hallitusohjelman edellyttämällä tavalla,
</span><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">hallitusohjelman hengen mukaista on nipistää
tulevaisuusinvestoinneista samassa suhteessa kuin jäädään jälkeen työllisyys-
ja tasapainotavoitteista ja samalla siirrytään takaisin </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">leikkauspolitiikan suuntaan.
Syvän taantuman oloissa hallitusohjelma lupaa elvytykseen yhden miljardin,
mutta se tuskin riittää syvän taantuman aiheuttamien tulonmenetysten
kompensoimiseen. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Tavoiteltava työllisyyskehitys
ja julkisen talouden tasapaino on melko tarkoin määritelty hallitusohjelmassa, mutta
niiden tulkintaan sisältyy melkoisia ongelmia. Ehkä hankalin niistä on
toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arviointi. Esimerkiksi mitkä ovat
työttömyysturvan heikentämisen tai keskiasteen koulutuksen lisäämisen
työllisyysvaikutukset?<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></div>
<br />
<h3 align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
Tulevaisuusinvestointien
pelastamisen mahdollisuudet</h3>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelman mukaan
”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa
vuonna 2023”. Jos tuleva talouskehitys on VM:n hallitusohjelman pohjana olleen
ennakoinnin mukainen, työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteiden
pitäisi olla saavutettavissa ja samalla ohjelman mukaiset
tulevaisuusinvestoinnit toteutettavissa, vaikka tiukalle ottaa. Jos
kansainvälinen kehitys on ennakoitua heikompaa, tavoitteiden saavuttaminen
hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa on lähes mahdotonta. Jos Suomen talous
ajautuu syvään taantumaan, hallitusohjelmassa luvataan suhdannepuskuriksi
miljardi euroa, mutta se tuskin riittää kriisin torjumiseen. <span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelmasta voi
päätellä, että nipistykset koskisivat ensi sijassa pysyviä menonlisäyksiä eikä
niinkään kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Elvytysmielessä olisi ennakoitua
heikomman talouskehityksen oloissa perusteltua lisätä kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja
ja pidättäytyä pysyvien menonlisäysten leikkauksista vientikysynnän
heikentymisen kompensoimiseksi. Mutta hallitusohjelma ei anna eväitä sellaiseen
tulkintaan. Vain hyvä suhdannekehitys antaa hallitukselle mahdollisuuden jatkaa
turvallisin mielin ohjelman mukaisten tulevaisuusinvestointien toteuttamista.
Onneksi kansainväliset suhdannenäkymät ovat aivan viime aikoina olleet hieman
toiveikkaampia.<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Hallitusohjelman
puitteissa ei siis ole näkyvissä keinoja pelastaa leikkauksilta ainakaan
kaikkia pysyviä menonlisäyksiä sisältäviä tulevaisuusinvestointeja ennakoitua
heikomman talouskehityksen oloissa. Yksi keino pelastaa tulevaisuusinvestoinnit
olisi vahvempi usko tulevaisuusinvestointien taloutta ja työllisyyttä
parantavaan vaikutukseen. Monet tulevaisuusinvestoinnit tuottavat tuloksia
melko pitkällä viiveellä ja siten talouden tasapaino- ja työllisyystavoitteiden
toteutumiseen voisi antaa enemmän aikaa kuin vuoteen 2023. Toinen keino on
rahoittaa tulevaisuusinvestointeja kiristämällä suurten tulojen ja omaisuuksien
verotusta. (Kiristykset olisi tosin suhdannesyistä ollut viisainta toimeenpanna
ohimenneen korkeasuhdanteen huipulla.) Keskusta ja RKP torjuivat molemmat keinot
hallitusohjelmaneuvotteluissa.<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<h3 align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
Kuka
antaa periksi?</h3>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Iso valinta on joka
tapauksessa edessä hallituskauden jälkeen. Tulevaisuusinvestointien jatkaminen
”mahdollisuuksien taiteella” ei taida enää onnistua. Pysyvien menonlisäysten
toteuttaminen menojen uudelleen suuntaamisella (yritystukien vähentämisellä) ja
muilla kuin tulo- ja omaisuusverojen nostamisella on entistä vaikeampaa ja
kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien rahoittaminen julkista omaisuutta
myymällä on yhä kyseenalaisempaa. Joudutaan saman valinnan eteen kuin
ennakoitua heikomman talouskehityksen oloissa jo hallituskauden aikana.<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Palataanko
tulevaisuusinvestointeja edeltäneeseen aikaan eli </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">1990-luvulta alkaneelle hyvinvointivaltion rakentamista seuranneelle
yhteiskunnallisia panostuksia rajoittaneelle linjalle? Vai nähdäänkö
mahdollisuuksia tulo- ja omaisuusverojen kiristämisen käyttämiseen
tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen ja uskotaanko tulevaisuusinvestointien
tuottovaikutuksiin?<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Vaihtoehtojen takaa
löytyy kysymys siitä, </span><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">missä määrin halutaan panostaa julkisiin toimenpiteisiin yhteiskunnallisten
tavoitteiden saavuttamisessa ja missä määrin halutaan painottaa
markkinapohjaista kehitystä. <span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Joutuvatko keskusta ja
RKP antamaan periksi talouden lyhyen tähtäyksen tasapainovaatimuksissaan ja
veronkiristysten torjunnassaan? Vai joutuvatko vasemmisto ja vihreät antamaan
periksi tulevaisuusinvestoinneista ja sopeutumaan paluuseen kohti
leikkauspolitiikkaa? <span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Viimeisten
ilmastoraporttien jälkeen on vielä lisättävä: oli niin tai näin, nyt on ryhdyttävä
ripeisiin toimiin, joista yksi osa ovat tulevaisuusinvestoinnit ilmastoa
säästäviin hankkeisiin.</span></span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrcfqYhmPv8t6sBZbOQz65sGVs_zUWybotXVeTjTxu82bgfAyUa0why82dZh4kNFSyG8UnlePRdQGW1JfuUjxeYItnkrtXk1x6Qx6sChIOColHDLvCE-tjK9i_R4alM1VxbjR92koJZX8/s1600/tulevaisuusinvestoinnit_301019.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="645" data-original-width="550" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrcfqYhmPv8t6sBZbOQz65sGVs_zUWybotXVeTjTxu82bgfAyUa0why82dZh4kNFSyG8UnlePRdQGW1JfuUjxeYItnkrtXk1x6Qx6sChIOColHDLvCE-tjK9i_R4alM1VxbjR92koJZX8/s200/tulevaisuusinvestoinnit_301019.jpg" width="170" /></a></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></b><br />
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Jouko Kajanoja</span></b><span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"> </span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">Vapaus valita toisin
yhdistyksen varapuheenjohtaja</span></div>
<br />
<div align="left" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: left;">
<span style="color: black; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;">PhD (Pol.Sc.), Adjunct
Professor</span></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-54851762333613850872019-12-07T04:55:00.000-08:002019-12-12T10:48:48.065-08:00Arja Alho Vapaus valita toisin yhdistyksen blogissa: Pohdintaa julkisesta keskustelusta<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";"><br /></span></i><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";">Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? <i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";">Onko
viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun
merkitys? <i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";"><br /></span></b></span></i></span></i></span></i></span></i><br />
<h3 style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
Toimivassa
demokratiassa on vapaa pääsy tiedon äärelle</h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Asemoidutaan ensin. Saksalainen sosiologi <b>Jürgen Habermas</b>
julkaisi jo 1960-luvun alussa teoksen, jossa hän pohti julkista keskustelua,
sen kriittistä ulottuvuutta ja ideaalia demokratialle. Habermasia huolestutti
tuolloin kaupallisen lehdistön vahvistuminen, jonka hän katsoi vievän tilaa
yhteiskuntaa kriittisesti tarkasteltavalta keskustelulta ja tekevän ihmisistä
lähinnä mediatuotteiden kuluttajia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Tärkeätä toimivassa demokratiassa habermasilaisen ajattelun
mukaan on se, että ihmisillä on vapaa pääsy tiedon äärelle mutta että samalla
tarjolla on laatua, toimitettua ja oikeaa tietoa julkisen keskustelun
käymiseksi, siihen osallistumiseksi ja yhteiskunnan ymmärtämiseksi sekä
poliittisten valintojen tekemiseksi. Vaikka teorian esittämisestä on aikaa, on
se edelleen hyvä työkalu julkisen keskustelun merkityksen ja etenkin sen
haasteiden ymmärtämiseksi.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Sosiaalinen media ja vapaa tiedonvälitys internetissä on kautta
aikojen merkittävin historiallinen muutos tiedonvälityksessä. Emme ole enää
lukijoita, kuuntelijoita tai katsojia vaan meistä jokainen on myös tekstin tuottaja.
</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Habermas kuvasi tätä muutosta
89-vuotissyntymäpäivähaastattelussaan <i>El Pais-</i>lehdessä vuonna 2018:<span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-theme-font: minor-fareast; mso-font-kerning: 12.0pt; mso-themecolor: text1;"> ”Aiemmin vei
vuosisatoja, että meistä jokaisesta saattoi tulla potentiaalinen lukija.
Internet on tehnyt meistä jokaisesta potentiaalisen kirjoittajan vain
muutamassa vuosikymmenessä.”… ”Ärsyttävää on, että ihmiskunnan historiassa
suurin median vallankumous palvelee taloutta kulttuurin sijaan.” </span></span></div>
<h3 style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
Kaikki media ei ole
journalismia</h3>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIPSaagtziCEyMxqX7Eq02yT_roF4rMj08h0cJVaGtdemHcOLsdgDp1x0OsNqQAE535Y5ek5v2c2OOHNx3Z5S0T-pXw5Hw2LiLlzLHgQcLHnVrf1SXL9l0DDSolN1b31Ayvg_OQNF_Vt0/s1600/julkinen_keskustelu_201019.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="645" data-original-width="550" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIPSaagtziCEyMxqX7Eq02yT_roF4rMj08h0cJVaGtdemHcOLsdgDp1x0OsNqQAE535Y5ek5v2c2OOHNx3Z5S0T-pXw5Hw2LiLlzLHgQcLHnVrf1SXL9l0DDSolN1b31Ayvg_OQNF_Vt0/s320/julkinen_keskustelu_201019.jpg" width="272" /></a></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-theme-font: minor-fareast; mso-font-kerning: 12.0pt; mso-themecolor: text1;"><span style="font-family: "calibri";">Ydin järjesti 22.10.2019 Päivälehden museossa yhteistyössä
Vapaus valita toisin yhdistyksen kanssa tilaisuuden teemalla <i>Julkisen
keskustelun ihanuus ja kauheus. </i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Puhuimme
professori <b>Pekka Isotaluksen, </b>toimittaja<b> Marko Junkkarin </b>ja
kirjailija OTT<b> Jarkko Tontin</b> kanssa tästä historiallisesta muutoksesta
mutta myös siitä, millaisen osuuden erilaiset mediat ahmaisevat päivästämme ja
mikä on kriittisen ja tarkistetun tiedon asema. Kaikki media ei nimittäin ole
journalismia.</span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Näin se on. Erilaisen
median käyttö hallitsee elämäämme. Käytämme siihen vuorokaudesta kolmanneksen,
karvan vaille kahdeksan tuntia. Televisio, noin kolmannes ajasta, päihittää
vielä sosiaalisen median aseman. Toki luemme vielä edelleen myös sanoma- ja
aikakauslehtiä. Kuitenkin nuorten, opiskelijoiden ja työttömien parissa
sanomalehdistön seuraaminen on vähentynyt selvästi 1990-luvun alkuun
verrattuna. Poliittinen, siis yhteiskunnallisiin arvoihin sitoutunut
journalismi on erityisesti henkitoreissaan.</span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Professori Pekka
Isotalus korostaa, ettei valtavan isoja muutoksia median käytössä ole
sittenkään tapahtunut. </span></strong></div>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: #404040; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Digitaalisuus on toki
lisännyt viestinnän kokonaisuutta.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Tutkimuksissa puhutaan eri medioiden sekoittumisesta eli
hybridimedioista. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Erilainen informaatio
puuroutuu. Emme välttämättä edes muista mistä lähteestä olemme asioita lukeneet
tai kuulleet. </span></strong></div>
</li>
<li style="color: #404040; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0cm;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Sosiaalisen median merkitystä
myös saatetaan liioitella. Esimerkiksi Suomessa on kuviteltu koko 2000-luvun
käytävän some-vaaleja, vaikka sen rooli on ollut tosiasiassa marginaalinen.</span></strong></div>
</li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Isotalus huomauttaa
myös, että eräänlaista pettymystä sosiaaliseen mediaan on ilmassa. </span></strong></div>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: #404040; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0cm;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Oletus, että some
mahdollistaa kaikkien tasavertaisen keskustelun – vaikka tasavertaisuus on
tärkeä mahdollisuus - ei ole sittenkään toteutunut. Tähän ollaan pettyneitä ja
se on jopa heikentänyt julkista keskustelua. </span></strong></div>
</li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-theme-font: minor-fareast; mso-font-kerning: 12.0pt; mso-themecolor: text1;">Someen liittyy myös bisnes ja politiikka. </span><span lang="EN-US" style="color: black; mso-ansi-language: EN-US; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-theme-font: minor-fareast; mso-font-kerning: 12.0pt; mso-themecolor: text1;">Professori <b>Christian Fuchs</b> on kirjoittanut </span></span><strong><i><span lang="EN-US" style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Social Media: A
Critical Introduction</span></i></strong><strong><span lang="EN-US" style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">. </span></strong><strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Tärkeätä Fuchsin mukaan onkin juuri osata
tehdä kysymyksiä sosiaaliseen mediaan liittyvästä bisneksestä ja politiikasta,
johon hän teoksellaan antaa valmiuksia.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Sosiaalinen media on
nimittäin muuttanut myös julkisen ja yksityisen sfäärin rajoja: meistä
tiedetään enemmän kuin koskaan mutta me myös kerromme itsestämme enemmän kuin
koskaan. Monikansalliset jätit Apple, Amazon, Facebook ja Google hallitsevat
sosiaalisen median bisnestä. Siihen kuuluu myös algoritmien merkityksen
ymmärtäminen hyvässä ja pahassa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Meistä
kerättyjen tietojen perusteella syntyy kaava tai resepti, joka syöttää meille
mieluisaa aineistoa – ja synnyttää kuplia, joita myös politiikka hyödyntää.</span></strong></div>
<h3 style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
Keskustelun
kuplautuminen</h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Sosiaalinen media voi
olla myös tapa luoda julkista keskustelua, muistuttaa Jarkko Tontti. Silloin
näkökulmaa on avarrettava suomalaisesta. Kaikkialla maailmassa ei ole yhtä hyvä
tilanne lukutaidon, median laadun tai lehdistön vapauden mittareilla.</span></strong></div>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: #404040; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0cm;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Suomi on oikeastaan poikkeus.
Kun lehdistön vapaus on ahtaalla tai muuten valvonnan alla, sosiaalinen media
luo julkisen tilan mahdollisuuden keskustelulle. Meilläkin se mahdollistaa
palautteen antamisen silloin kun toimittajilla ovat faktat vinossa.</span></strong></div>
</li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Sosiaalisessa mediassa
ei ole vastaavaa päätoimittajaa, joka olisi vastuussa siitä millaista tietoa
siellä välitetään. Puhutaan paljon valeuutisista, jotka leviävät varsin
estottomasti. </span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Marko Junkkariakin
kuplautuminen huolestuttaa. Somessa kuplautuminen johtaa ihmisten saaman tiedon
yksipuolistumiseen ja se on omiaan vahvistamaan ennakko-odotusten mukaisia
viestejä. Mutta pitää myös muistaa, että onhan nykyään mahdollista halutessaan
päästä kaiken mahdollisen tiedon äärelle aivan toisin kuin aiemmin.</span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Digiaikana kannattaa tiedon
äärelle pääsyssä puolustaa sanomalehteä. Junkkari muistuttaa, että:</span></strong></div>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: #404040; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0cm;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Sanomalehti on kätevä
käyttöliittymä. Siinä on hierarkia toisin kuin verkkolehdissä. Päivän tärkeät
uutiset nousevat esille. Sanomalehti on kuin pysäytyskuva eilisestä, kun taas
digitaalisissa julkaisuissa kaikki rullaa uutisvirtana eikä kokonaisuutta näe
samoin kuin sanomalehdessä järjestettynä.</span></strong></div>
</li>
</ul>
<br />
<h3 style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif;">Huomiotaloudessa
vaikuttaminen - viestintätoimistojen rooli</span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Mielenkiintoista on
myös se, millaisia muutoksia vaikuttamisessa on tapahtunut.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Samalla kun vallankäyttäjiin voi saada yhteyden
suoraan somessa, uusia vaikuttajia ovat tubettajat, jotka saavat videoilleen
tuhansia katsojia. Puhutaankin huomiotaloudesta, jossa viestinnän tärkein
tehtävä on huomion herättäminen. </span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Isotalus perääkin
viestintätoimistojen roolin pohtimista. Viestintätoimistoilla on erityisesti
agendavaltaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kun aiemmin toimituksissa
oltiin herkkinä poliittisten puolueiden vaikutusyrityksille, ollaanko niissä
varauduttu viestintätoimistojen vaikutusyrityksiin?</span></strong></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Journalismin ja
viestinnän törmäyksestä on kyse myös <i>Vihreä lanka</i> -lehden ilmestymisen
lopettaminen. Lehden entinen päätoimittaja </span></strong><strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif;">Elina Grundström</span></strong><strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;"> kirjoitti pääkirjoituksessaan vuonna 2008
tuolloin sovituista puoluetuen muutoksista:</span></strong></div>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: black; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="background: white; color: black; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 16.8pt;">
<span style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: small;">Viestintätuki muodostaa nyt puolet koko
puoluetuesta, mutta sen käyttö ei ole samalla tavalla läpinäkyvää kuin muun
puoluetuen. Viestintätuki on yleisesti ohjattu yhtiöille, joiden kirjanpito ei
osakeyhtiölain vuoksi ole avointa.</span></div>
</li>
<li style="color: black; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="background: white; color: black; font-family: "times new roman" , serif; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 16.8pt;">
<span style="color: black; font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: small;">Sen jälkeen, kun viestintätuki vuonna 2008
kasvoi, puolueiden talousjohtajat ja puoluesihteerit ovat alkaneet käyttää
näissä yhtiöissä entistä suurempaa valtaa. He eivät aina ole kiinnostuneita
journalismista vaan yhtiöiden resursseista.</span></div>
</li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Kannattaisiko olla
kiinnostunut journalismista? Kannattaisiko olla kiinnostunut monimuotoisesta ja
moniarvoisesta mediasta? </span></strong><br />
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;"><strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;"><br /></span></strong></span></strong><br />
<strong><span style="background: white; color: #404040; font-family: "calibri" , sans-serif; font-weight: normal;">Kyllä kannattaisi jos haluaa, että kansanvaltaan
kuuluu kansalaisuus ja osallisuus. Sillä, miten </span></strong><span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: "calibri";">poliittinen mielipiteenmuodostus tapahtuu
ja miten kansalaisyhteiskunta<b> </b>muodostuu hallinnoimisen vastinpariksi, on
nimittäin väliä. <span style="background: white; color: #404040;"><span style="font-family: "calibri";"><br /></span></span></span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="background: white; color: #404040;">Arja Alho, </span></b><span style="background: white; color: #404040;">Vapaus valita
toisin yhdistyksen puheenjohtaja ja Ydin-lehden päätoimittaja</span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="background: white; color: #404040;">K</span></b><span style="background: white; color: #404040;">eskustelu
YouTubessa </span></span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=fpkCFTRaVWY"><span style="color: blue; font-family: "calibri";">https://www.youtube.com/watch?v=fpkCFTRaVWY</span></a><u><span style="color: blue; font-family: "calibri";"> </span></u></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="color: windowtext; text-decoration: none; text-underline: none;"><u><span style="font-family: "calibri";">Teksti on aiemmin julkaistu
Ydin-lehden 4/2019 numerossa.</span></u></span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-79748432489146936892019-03-17T08:40:00.000-07:002019-03-23T03:53:02.410-07:00Millaisin askelin kohti perustuloa?<br />
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Työelämän
Tutkimusyhdistys ja Vapaus valita toisin (VVT) järjestivät torstaina 31.1.2019
keskustelun perustulosta. Paneelissa olivat Ydin-lehden päätoimittaja <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Arja Alho,</i> perustulokokeilun valmistelua
ja tutkimusta johtava työelämäprofessori <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Olli
Kangas</i>, STTK:n puheenjohtaja <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Antti
Palola</i> ja perustulosta väitöskirjaa viimeistelevä <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Johanna Perkiö</i>. Pohdinta oli monipuolista ja myös Tieteiden talon
saliin kokoontunut runsas ja asiantunteva yleisö osallistui keskusteluun. <o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Keskustelu on
nähtävissä Vapaus valita toisin yhdistyksen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Y8vna6i3gS8" target="_blank">Yotube-kanavalla osoitteessa </a>- siirtäkää
videon aikapallukkaa 8 minuutin kohdalle, siitä alkaa keskustelu.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Johanna Perkiön
erittely perustulon ratkaistavaksi esitetyistä erilaisista tehtävistä ja niiden
realismista saivat minut pohtimaan, millaisin askelin perustuloa kohti
voitaisiin edetä.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<h3>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14.0pt;">Työttömän perusturvan
parantaminen</span></b></h3>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Aktivointi on Perkiön
mukaan viime vuosina vallannut perustulokeskustelua. Kannustinloukku yhdistetään
aktivointiin. Työttömän kannustinloukku tarkoittaa sitä, että töihin meno lisää
vain vähän tai ei ollenkaan työttömän tuloja. Pahin kannustinongelma on toimeentulotuen
saajilla. Heillä lisätulo työstä vähentää suunnilleen saman määrän toimeentulotukea.
Työllistyminen ei siis taloudellisesti paljoa hyödytä, elleivät työtulot ole
niin suuria, että ne nostavat pois toimeentulotuen piiristä.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Kiireellisintä
kannustinloukun purkamisen kannalta on työttömyyskorvauksen nostaminen niin,
että työttömyyskorvauksen saajat pääsevät irti toimeentulotukiriippuvuudestaan.
Noin kolmannes työmarkkinatuen saajista saa myös toimeentulotukea ja
pitkäaikaistyöttömistä valtaosa on toimeentulotuen saajia. Tehtävänä on siis työmarkkinatuen
ja työttömän peruspäivärahan nostaminen - ja se maksaa. Toinen vaihtoehto
kannustinloukun purkamiseksi on heikentää viimesijaista toimeentuloturvaa. Sitä
tuskin halutaan, sillä nykyinen minimiturva ei kata minimibudjettia. <o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Työttömän perusturvan
nostaminen on askel kohti perustuloa, sillä se vähentää toimeentuloturvan
kontrolloivaa tarvehankintaa.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="text-align: left;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14.0pt;">Kokeillaan
itsensätyöllistäjän perustuloa</span></b></h3>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Kohtuulliset
elinkustannukset kattava perustulo ei ole lähitulevaisuudessa mahdollinen.
Veroaste kohoaisi liikaa. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys. Osittainen
perustulo on mahdollinen, esimerkiksi sellainen, jota kokeiltiin Suomessa
vuosina 2017-2018. Sekin olisi sosiaali- ja veropolitiikkaa niin perusteellisesti
muuttava, että tuskin se on mahdollinen aivan lähivuosina. Siksi olisi viisasta
jatkaa kokeilua. Monet ovat hyvin perustein ehdottaneet perustulokokeilun
jatkamista laajentamalla kokeilua työttömien ulkopuolelle. Yksi mahdollisuus
muiden lisäkokeilujen ohella olisi suunnata perustuloa muistuttava mahdollisuus
itsensätyöllistäjille.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Annettaisiin itsensätyöllistäjille
(toiminimellä toimiville, ammatinharjoittajille, yksinyrittäjille,
freelancereille ja vastaaville) mahdollisuus valita osittainen perustulo ja
samalla luopua optiosta käyttää työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja ehkä asumistukea.
Perustulo voisi olla kokeilussa sovelletun tasolla ja veroton, mutta
verotuslainsäädäntöä muokattaisiin siten, että perustulo tulisi verotuksen
piiriin ansiotulojen myötä ja suurituloisilta se verotettaisiin pois. Perustulo-oikeuden
jatkaminen edellyttäisi, että saajalla olisi itsensä työllistämisestä saatuja ansiotuloja
tietty määrä tietyn aikajakson kuluessa. Oikeus jatkuisi, mikäli saaja näin
osoittaisi, että on edelleen itsensätyöllistäjäksi luokiteltava. Kokeilu edellyttäisi
itsensätyöllistävien ominaisuuksien ja maksettavan perustulon määrän ja ehtojen
tarkkaa määrittelyä.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">En ole tarkoin pohtinut
ehtoja, saati tehnyt laskelmia, joten kokeilun valmistelu saattaa hyvinkin
paljastaa melkoisia ja ylittämättömiäkin ongelmia. Mielestäni ajatus on kuitenkin
tarkemman valmistelun arvoinen. Kyse olisi vastikkeellisesta etuudesta
(perustulon saamisen ehtona on vähimmäismäärä ansiotuloja) eikä ajatus siten
täytä osittaisenkaan perustulon edellytyksiä, mutta olisi askel sellaista kohti.
Ehkä ajatuksen vetovoimaa auttaa se, että idea on peräisin SAK:n pääekonomistin
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Ilkka Kaukorannan</i> taannoisesta
joulublogista. Ilkka Kaukoranta on tunnetusti perustulon kiihkeä vastustaja.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="text-align: left;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14.0pt;">Osallistumistulo</span></b></h3>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Käsitteet perustulo ja
kansalaispalkka ovat olleet lähellä toisiaan. Kansalaispalkka on yleensä ymmärretty
sellaiseksi perustuloksi, jossa perustulon saaja sitoutuu yhteiskunnalliseen
toimintaan. Viime aikoina perustulon käsite on kuitenkin selkeästi erotettu
kansalaispalkasta – perustulo on vastikkeetonta. Kansalaispalkka nousee
kuitenkin silloin tällöin keskusteluun. Arvovaltaisen ehdotuksen osallistumistulosta
teki maailmankuulu taloustieteilijä <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Anthony
B. Atkinson</i>. Alla oleva ehdotus perustuu hänen ajatuksiinsa.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Osallistumistulo olisi työttömälle
maksettava rahallinen etuus, kun työtön sitoutuu tekemään yhteiskunnallisesti
hyödyllistä toimintaa (järjestötyö, koulutus, opiskelu, läheisten hoito,
pienimuotoinen työ ja vastaava toiminta) ja saa vastapainoksi
osallistumistulon. Osallistumistulon saaminen olisi työttömän ja virkailijan
sopimus. Osallistava toiminta olisi parhaimmillaan työttömän oma ehdotus, mutta
virkailijalla olisi myös lista mahdollisista osallistavista toiminnoista.
Sopimuksen toteutumisesta käytäisiin keskustelu esimerkiksi kuuden kuukauden
kuluttua.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Osallistumistuki sopii
kokeiltavaksi. Meneillään olevassa osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilulla
ei ole paljoakaan tekemistä ehdottamani osallistumistuen kanssa, vaikka kuntakokeilun
käynnistäneessä selvityksessä esitettiin osallistumistuloa. <o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Osallistumistulo sopii
hyvin perustulon rinnalle. Se merkitsisi osallistumissopimuksesta seuraavaa
lisätuloa perustulon päälle.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="text-align: left;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 14.0pt;">Perustulo
osuustulona</span></b></h3>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Perustulon voi ymmärtää
yhteiskunnalliseksi osingoksi ja aloittaa sen maksamisen pienenä jokaiselle
maksettavana osuustulona. Alaskan valtiollisesta öljyrahastosta maksetaan
vuosittain osinkoa siellä vähintään vuoden asuneelle vakituiselle asukkaalle.
Vuonna 2018 osinko oli 1600 dollaria. Perustelu ilmenee siitä, että maksaja on
öljyrahasto. Paikallisista luonnonvaroista saatavaa hyötyä on oikeudenmukaista
jakaa kaikille asukkaille. Perustelu voi olla laajempi: </span><span style="background: white; color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">kaikkien
kansalaisten oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien työllä
kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta. Se on johdonmukaista
ajattelua ja hyvä alku ihmistä vapauttavalle perustulolle.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Viimeaikojen
kiinnittyminen aktivointiin on vienyt perustulosta käytävää keskustelua jonkin
verran syrjään perustulon alkuperäisestä mahdollistamisen pyrkimyksestä ja
siihen liittyvästä pyrkimyksestä vapauttaa syyperustaiseen toimeentuloturvaan
liittyvästä lamaannuttavasta valvonnasta. Perustulon ymmärtäminen osuustulona sopii
hyvin alkuperäisiin pyrkimyksiin.<o:p></o:p></span></div>
<div align="left" class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="background: white; color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Jouko Kajanoja,</span></b><span style="background: white; color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<span style="background: white; color: #222222; font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">VTT, dosentti, Vapaus
valita toisin yhdistyksen hallituksen jäsen<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<span style="color: #333333; font-family: "arial" , sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha3vY6ktEJjvBMmbxrLhx0rHh0wxeoq8F3ioCGOhavDR4an2JHhkY7EqPu0sg_4t9_ldM3jMUJ54gLMLF24s6qbm43UNmP83z5r5UbaWVW9uRlz28AZLwdp4zcDvH6R9R_ml8bHgreTRo/s1600/Kajanoja_12-06-15.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="335" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha3vY6ktEJjvBMmbxrLhx0rHh0wxeoq8F3ioCGOhavDR4an2JHhkY7EqPu0sg_4t9_ldM3jMUJ54gLMLF24s6qbm43UNmP83z5r5UbaWVW9uRlz28AZLwdp4zcDvH6R9R_ml8bHgreTRo/s200/Kajanoja_12-06-15.jpeg" width="139" /></a></div>
<br />
<br />Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-57936446730387984642018-09-16T05:53:00.000-07:002020-01-15T04:01:45.139-08:00Turvallisuupolitiikka on muutakin kuin asevarustelua: Vapaus valita toisin Turun seminaari<br />
<h4 style="line-height: normal;">
Mistä pitäisi puhua kun puhutaan turvallisuudesta? </h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tämä oli Turussa 10.9.2018 pidetyn Vapaus valita toisin yhdistyksen seminaarin
ensimmäinen kysymys, jonka esitti tilaisuuden moderaattori, turkulainen
kaupunginvaltuutettu <i>Elina Sandelin</i>.
Vastaus siihen riippuu ihmisen katsantokannasta ja omasta senhetkisestä
tilanteesta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpfG0cg7xWjpRELa4cScM-2sPtYPg_lSKg0TBA_v9jQF1bZKOqwJzYuXWr1ZokllHRQEm0NWuA8f-mk8FsKaByaya9GgMlkpNK3cDke8k1Tg9URiMw5ofBGttja5s9F6VgSqVnMxFM1c/s1600/Turku+10.9.2018.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="199" data-original-width="540" height="145" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpfG0cg7xWjpRELa4cScM-2sPtYPg_lSKg0TBA_v9jQF1bZKOqwJzYuXWr1ZokllHRQEm0NWuA8f-mk8FsKaByaya9GgMlkpNK3cDke8k1Tg9URiMw5ofBGttja5s9F6VgSqVnMxFM1c/s400/Turku+10.9.2018.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i><br />
<i><br /></i>
<i>Markku Jokisipilä,</i> Turun Yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen
johtaja otti esille sen, mikä monelle suomalaiselle tulee ensimmäisenä mieleen turvallisuusuhista:
Venäjä. Turvallisuusuhka Venäjän taholta ei kuitenkaan välttämättä ole sotilaallinen. </div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Esimerkiksi vuonna 2015 Venäjältä Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat saivat
lyhyessä ajassa aiheutettua melkoista hämminkiä. Suurena valtiona Venäjä pystyy
jopa pienillä toimilla saamaan aikaan suhteettoman suurta vahinkoa.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Kansanedustaja <i>Pekka Haavisto,</i>
joka vuonna 2015 oli Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kertoi tapahtuman ajoilta
mieleen jääneestä keskustelusta. Rajavartiolaitoksen porukka oli huolissaan
Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista ja siihen Haavisto oli tokaissut
”miksi ette laita puomia siihen rajalle”. Puomi oli kuulemma laskettu muutamaa
päivää myöhemmin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Haavisto pohti myös mihin vedetään raja kun halutaan puhua turvallisuudesta.
On tutkittu, että Ruotsissa ihmisiä putoaa vähemmän keittiöjakkaroilta kuin
Suomessa, mikä sekin on jonkin sortin turvallisuusuhka, mutta laajasti
ajatellen voitaisiin määritellä, että suurimmat uhat turvallisuudelle ovat
pakolaisuus, ihmisoikeuksien polkeminen ja ympäristöuhat.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Suurimmat uhat turvallisuudelle: ihmisoikeuksien polkeminen, pakolaisuus,
ympäristöuhat</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Kansanedustaja <i>Erkki Tuomioja</i>
jatkoi todeten, että nykyinen kestämätön kehitys johtaa ihmiskunnan tuhoon. Luonnon
monimuotoisuuden köyhtyminen on erittäin suuri ongelma, jonka seurauksia emme
tule aina edes ajatelleeksi. Meneillään on kuudes sukupuutto ja lajeja katoaa ihmisen
toiminnan seurauksena tuhatkertaisesti verrattuna tilanteeseen, jossa ei olisi
ihmisen vaikutusta.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Ilmastonmuutos aiheuttaa aavikoitumista jolloin elinkelpoinen tila
maapallolla vähenee. Se johtaa ihmisten hakeutumisen parempiin olosuhteisiin ja
pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa hallitsemattomaan kaaokseen
niukkenevista luonnonvaroista ja jopa sotilaallisiin konflikteihin. Esim.
Darfurin sodan sanotaan olevan maailman ensimmäinen ilmastosota. Nämä kaikki
olemassa olevat uhat ovat sellaisia, että ne vaatisivat laajaa monenkeskeistä
yhteistyötä ja sellaiseen on vielä pitkä matka. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Tarvitaan laajaa monenkeskistä pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Vaikka meillä on kansainväliset ilmastosopimukset, mm. Kioton ja Pariisin
sopimukset, ne ovat riittämättömiä pysäyttämään ilmastonmuutosta, korkeintaan
ne voivat hidastaa sitä. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on asia, jolla
olisi pitkäaikaista hyötyä. Perinteisellä voimankäytöllä ei sellaisia hyötyjä
enää ole saatavaissa.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
On vielä kuitenkin johtajia, kenraaleja ja poliitikkoja, jotka käyttävät
sotaisaa retoriikkaa ja uskovat että sotilaallisella voimalla voisi saavuttaa
merkittäviä etuja muiden kustannuksella. Ei voi. Sotilaallinen voimankäyttö ei
tuota kenellekään kestävää pysyvää etua, vain hetkellistä voimantunnetta. Esim.
Krimin valtaus lisäsi Putinin suosiota hetkellisesti, mutta ei tuottanut mitään
hyvää tavalliselle venäläiselle. Se ei kuitenkaan sulje pois, etteikö pitäisi
varautua perinteiseen voimapolitiikan käyttöön, mutta pitää ymmärtää, että
sotilaallinen uhka ei ole suurin uhkamme. Pitäisi pystyä osoittamaan, että
voimapolitiikalla ei saavuteta mitään kestäviä etuja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Ilmastopakolaisuutta ei mikään valtio ei pysty yksinään ratkomaan </h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Jokisipilä korosti myös kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Mikään valtio
ei pysty yksinään ratkaisemaan edessä olevia ongelmia, siksi yhteistyö on ehdoton
edellytys maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ilmastopakolaisuus on
yksi suurimmista kysymyksistä ja mikäli emme pysty tarttumaan ilmasto-ongelmiin
ja krooniseen poliittiseen epävakauteen, erityisesti Afrikassa ja Lähi-Idässä,
eivät ongelmat katoa minnekään, päinvastoin, ne kasvavat.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Jokisipilän mukaan vuoden 2015 pakolaisvirta Eurooppaan oli vain
alkusoittoa sen rinnalla mitä tulemme näkemään, jos emme tartu ponnekkaasti
käsillä olevien ongelmien alkulähteisiin emmekä hoitaisi ainoastaan seurauksia.
Meidän pitäisi myös ymmärtää laajentaa turvallisuusnäkökulmaamme niin, ettemme keskittyisi
ainoastaan sotilaallisiin uhkakuviin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Globalisaatio on tuonut esiin sen, kuinka surkean pieni yksi
kansallisvaltio, tai jopa EU, on maailmanlaajuisten uhkakuvien edessä.
Maailmalla on havaittavissa trendi, jossa korostetaan omia kansallisia
vahvuuksia ja halutaan käpertyä sisäänpäin sen sijaan, että lähdettäisiin
laajaan yhteistyöhön. Halutaan ikään kuin palata ajassa taaksepäin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Afrikan väestöräjähdys ja ilmastopakolaisuus </h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Haavisto oli puhunut aiemmassa tilaisuudessa Afrikasta ja hieman
epätavallisesta näkökulmasta eli millainen on Eurooppa afrikkalaisten silmin. Afrikassa
on trendejä, joista meidän pitää olla huolissaan, suurin niistä on tietysti
ilmastonmuutos, joka koettelee Afrikkaa tyystin eri tavalla kuin vaikkapa
Suomea. Ihmiset joutuvat lähtemään pois elinkelvottomalta kotiseudultaan hakemaan
parempaa elämää muualta.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Toinen huolenaihe on Afrikan valtava väestönkasvu. Väkimäärän ennustetaan lisääntyvän
tämän päivän miljardista neljään miljardiin vuoteen 2100 mennessä.
Väestöräjähdys tuo väistämättä ongelmia esim. koulutuksen ja työpaikkojen
tarjonnassa. Niiden puute aiheuttaa kaupungistumista, slummiutumista ja
sosiaalista kurjuutta. Epätoivoiset ihmiset hakevat turvaa sieltä mistä saavat
ja usein turvaa antavat äärijärjestöt. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Seurauksena radikalisoitumista</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Radikalisoituminen on usein olosuhteiden pakosta johtuva seuraus ja tämä
heijastuu myös Afrikan ulkopuolelle. Marginalisaatio eli yksilön tai ryhmän
työntäminen reunoille pois yhteiskunnan ytimestä, on yleismaailmallinen ilmiö
ja kasvava ongelma myös Afrikassa. Esim. Keski-Afrikan tasavallassa sanotaan,
että tsadilaiset ovat olleet täällä vasta sata vuotta, menkööt kotiinsa. Mikä
siis on se aika, jolloin ihmisen katsotaan olevan oikeutettu kansalaisuuteen
maassa, jossa hän, hänen vanhempansa ja jopa isovanhempansa ovat syntyneet?</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Samanlaista ihmisten kastijakoa ja suoranaista rasismia tapahtuu
muuallakin, viimeisimpänä maailman tietoon on tullut rohingya-vähemmistön
kohtelu Myanmarissa. Siksi olisi tärkeää pureutua ongelmien alkuläheisiin ja
auttaa näitä maita esim. kehitysyhteistyörahoitusta kasvattamalla, nyt sitä on
sen sijaan vähennetty. Rauhoittamalla tilannetta köyhissä maissa, rauhoitamme
sitä myös Euroopassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Sotilaallisen konfliktin hyödyt?</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Haavisto oli eri mieltä Tuomiojan kanssa siitä, saako sotilaallisella
konfliktilla hyötyjä. Hyötyjä ei hänen mukaansa pitäisi aina mitata vain
taloudellisten hyötyjen näkökulmasta, sillä henkiset hyödyt kuten arvot,
kunnia, kasvojen säilyttäminen ja omasta mielestä oikeassa oleminen ovat myös
tärkeitä. Venäjällä valloittaja on perinteisesti saanut nimensä perään sanan
”Suuri” ja se ehkä viehättää myös Putinia.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomioja muistutti yhdestä turvallisuusuhasta, joka kannattaa pitää
mielessä eli joukkotuhoaseet. Ydinaseriisunta ei ole kehittynyt juuri
mihinkään, koska ydinasevaltiot haluavat pitää kiinni aseistaan. Yksi
edistysaskel on kuitenkin saavutettu eli täydellinen ydinasekieltosopimus,
jonka on allekirjoittanut 80 maata ja sopimuksen uskotaan tulevan voimaan
jossain vaiheessa. Kiellon seurauksena aseiden määrä ei ole vähentynyt, mutta
se antaa tärkeän signaalin siitä, että ihmiset haluavat ydinaseettoman
maailman.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Ydinasekieltosopimuksessa Suomi ei ole mukana</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Suomi ei toistaiseksi ole näiden allekirjoittajien mukana. Virallisen
selityksen mukaan se on ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa, epävirallinen
kysymys on se, haluaako Suomi pitää portin auki Natoon. Sopimuksen
allekirjoituksen pelätään heikentävän tätä mahdollisuutta. USA on jo
painostanut esim. Ruotsia, jotta se ei liittyisi sopimuksen puoltajiin, mikä on
erikoista varsinkin, kun Ruotsi oli itse mukana neuvottelemassa tätä sopimusta.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomioja muistutti, että oli liittoutumisesta mitä mieltä tahansa, on
jokseenkin typerää laskea maan puolustaminen ydinaseiden varaan, olivat ne
sitten omia tai jonkun muun valtion. Ydinsodassa ei ole muita kuin häviäjiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Itämeren valtioiden rajat säilyvät avoimina </h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Jokisipilä otti kantaa yleisökysymykseen eli Itämeren rajojen mahdolliseen
sulkemiseen. Hän ei usko siihen mentävän eikä myöskään usko EU:n pääsevän
kovinkaan helposti yksimielisyyteen pakolaispolitiikasta. Hän korosti, että
vaikka ilmastonmuutosta ei tulisikaan, niin valtava väestönkasvu aiheuttaa
painetta ihmisten siirtymisestä Afrikasta muualle ja EU ei välttämättä selviä
tästä yksin. Rajojen sulkeminen on taas seurausten, ei syiden hoitamista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomioja otti kantaa rajojen sulkemisen taloudellisiin vaikutuksiin. Hän
myös muistutti, että pakolaisuus ei välttämättä ole se suurin ongelma, jonka
joudumme ilmastonmuutoksen myötä kohtaamaan. Tämä kesä näytti jo sen, miten
ihminen on voimaton luonnonoikkujen edessä. Ns. poikkeukselliset sääilmiöt
kuten myrskyt, tuulet ja kuivuuskaudet johtavat nekin turvallisuuden
heikkenemiseen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Haavisto otti omalta osaltaan kantaa Euroopan rajojen sulkemiseen.
Esimerkkinä hän mainitsi Puolan, Unkarin ja Italian, jotka antavat omalla
esimerkillään ymmärtää, että emme sittenkään ole samassa veneessä. Tilanteet
vaihtelevat ja poikkeustilanteisiin pitää pystyä reagoimaan. Vuonna 2015
Venäjän yli tulevat turvapaikanhakijat aiheuttivat juuri tällaisen
poikkeustilanteen, jonka Haavisto katsoo olleen junailtu jollain tavalla, koska
Venäjä halusi testata Suomen rajan toimivuutta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Hänen mielestään Venäjä on kyllin vauras maa pitämään huolta niistä
pakolaisista, joita maassa on, Suomeen niitä ei tarvitse lähettää.
Poikkeuksiakin tietysti on eli jos maahan pyrkii tsetseenejä,
seksuaalivähemmistöön kuuluvia tai jehovantodistajia, on heidän turvallisuusasiansa
käsiteltävä asiaankuuluvalla tavalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Uhkana ihmisten syrjäytymiskehitys - elämisen edellytysten puute ja tulevaisuuden
näköalattomuus</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Sisäisistä uhista puhuttaessa Tuomioja mainitsi, että poliisilla on siitä
oma vankka mielipiteensä ja jo vuosien ajan on kerrottu, että suurin sisäinen
turvallisuusuhka maassamme ovat nuoret syrjäytyneet miehet. Suomalaiset poliisit
saivat myös kehuja, sillä Tuomioja totesi suomalaisen poliisin olevan
keskimäärin fiksu.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Jokisipilä muistutti, että menestyneen yhteiskunnan tuntomerkit eli toimiva
oikeusvaltio, luottamus kanssaihmisiin ja valtiollisiin instituutioihin sekä
sosiaalisen nousun väylien mahdollisuus olisivat mahtavia vientituotteita,
mikäli niitä pystyttäisiin esim. Lähi-Itään viemään. Oikeusvaltiokehitys on kuitenkin
huolestuttava jopa osassa EU-maita. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Luottamus valtiollisiin instituutioihin on joissain maissa täysin kuralla
ja jos sosiaalisen nousun väylät on tukittu, tulemme näkemään yhä enemmän
Eurooppaan pyrkijöitä. Niitä, joilla ei ole omassa maassaan minkäänlaista
positiivista tulevaisuutta näköpiirissä. Afrikassa jo hyvin monella on
älypuhelin, joten he näkevät helposti ja nopeasti miltä elämä Euroopassa
näyttää. Tämä toimii työntötekijänä parempaa elämää etsiville.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Ihmisten liikkuvuus on myös voimavara</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Tuomioja muistutti, että muuttoliikkeet ovat aina olleet olemassa, toive
paremmasta elämästä ajoi kymmeniä tuhansia suomalaisia aikoinaan esim.
Amerikkaan. Nyt maailmassa on noihin aikoihin verrattuna kymmenkertainen määrä
ihmisiä, liikkuminen on helppoa ja nopeaa ja kun vielä tieto kulkee
reaaliajassa, on aiemmin luonnolliseksi koettu ihmiskunnan kehitys muodostunut asiaksi,
joihin valtioiden pitäisi puuttua ja sopia yhteiset pelisäännöt ihmisten
liikkuvuudelle. </div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomioja halusi muistuttaa, että ihmisten liikkuvuus on ollut
myös suunnaton voimavara ja ilman sitä mekin eläisimme varsin ankeissa
olosuhteissa.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Parantavatko markkinat maailman - sääntelyn tarve?</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Yleisöstä kysyttiin yritysten vaikutusta ympäristöön. Elina Sandelin
kiteytti kysymyksen lyhyesti: Parantavatko markkinat maailman. Tuomiojan
mielestä jokainen yritys ja jokainen yksilö on vapaa valitsemaan toimiiko
ympäristöä kunnioittavalla tavalla vai jättääkö ongelmat muiden hoidettavaksi.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
On kuitenkin asioita, jotka pitää hoitaa kansainvälisillä säännöksillä. Mutta
voi toimia myös yleisten sääntöjen vastaisesti, silti lakien mukaan. USA:ssa
monet paikallisyhteisöt, osavaltiot ja kunnat ovat Trumpin ilmastosopimuksista
irtautumisesta huolimatta lähteneet etsimään ympäristöystävällisempiä keinoja
esim. energiantuotantoon, eikä valtiovalta voi niitä estää. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Kestävä hyvä elämäntapa? </h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Jokisipilä kritisoi tapaamme pitää materiaaliseen kulutukseen perustuvaa
elämäntapaa ihanteena. Jos maailman kaikki 7,5 miljardia ihmistä saisivat saman
elintason mikä meillä on, olisi se maapallon kannalta kestämätöntä. Sitä kaikki
kuitenkin tavoittelevat.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Voisiko yrityksillä olla tässä rooli kääntää näkemyksemme siitä millaista
on hyvä elämä? Löytyisikö sellainen yritys, joka pystyisi myymään ajatuksen
siitä, että juuri ympäristöä vähemmän kuormittava elämäntapa olisikin
tavoiteltavaa?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomioja totesi, että köyhien maiden ihmiset voivat saavuttaa korkeamman
elintason paljon pienemmällä saastuttamisella, millä me olemme sen saaneet.
Meillä on ollut radiot, stereot, telkkarit, lankapuhelimet ja laskukoneet. Nyt isoja
laitemöhkäleitä ei tarvita, älykännykällä voi hoitaa melkein kaikki em.
laitteiden toiminnot. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan myös huomattavan paljon
vähemmän energiaa mitä tarvittiin 50 vuotta sitten. Silloin 1 %:n kasvun
saavuttamiseen tarvittiin 4 %:n lisäys energiankulutukseen, tänä päivänä 1 %:n
kasvu saadaan aikaan 0,25 %:n energiankasvulla. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Haavisto oli aikanaan ympäristöministerinä ja ilmastoneuvotteluissa
valtioiden eri kannat tulivat aina hyvin esiin. USA:n mielestä valtioiden ei
pitäisi puuttua asiaan, sillä eiväthän valtiot saastuta vaan yritykset. Intia
taas ehdotti mallia, jossa kaikille ihmisille jaettaisiin päästökiintiö ja jos
sitä ei käytä, sen voisi myydä eteenpäin. Teollisuusmaat eivät tietenkään
tällaiseen malliin suostuneet.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Ympäristölle parempia ratkaisuja: yritysten, ihmisten vastuullisuutta ja valtioiden
sääntelyä</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Suomessa ST1, Neste ja Kone ovat lähteneet kirittämään päätöksentekijöitä
aloittamalla itse ympäristölle parempien ratkaisujen kehittämisen. Aikoinaan
Afrikan ns. veritimanteista nousi niin suuri kohu, että yritykset itse lähtivät
hakemaan kestävämpiä ratkaisuja timanttien tuotantoon. Yrityksilläkin on siis
oma roolinsa ja omalla toiminnallaan ne voivat vähentää ympäristökuormaa sekä
parantaa työntekijöiden olosuhteita.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomiojan mielestä Suomi pystyy lainsäädännöllä puuttumaan
ympäristövaikutuksiin. Ongelma on se, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että
ilmastonmuutosta on hillittävä ja sitten seuraavassa lauseessa tulee se mutta;
ympäristöä on suojeltava, mutta kohtuuhintaisen energian saanti on turvattava.
Nämä kaksi asiaa eivät Tuomiojan mukaan oikein kulje käsi kädessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Haaviston mukaan valtion pitäisi myös kohdentaa energiatukensa eri tavalla.
Nyt fossiilisia polttoaineita tuetaan enemmän mitä valtio käyttää uusiutuviin
energiamuotoihin. Uudet innovaatiot voivat myös olla suurena apuna. Esim. Ilkka
Herlin tutkii Paraisilla koetilallaan pellon ja metsän maaperän kykyä sitoa
enemmän hiiltä ja Suomesta voisikin Haaviston mukaan tulla uusi hiilensidonnan
maailmamestari. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4 style="line-height: normal;">
Vastuumme kehitysyhteistyöstä - uusia rahoitusmekanismeja</h4>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br />
Sandelin kysyi kansanedustajilta kehitysyhteistyörahasta, jonka määrä pitäisi
olla 0,7 % BKT:sta. Tämä hallitus on pienentänyt kehitysyhteistyörahojen määrää.
Tuomiojan mielestä onkin perin kummallista, että samaan aikaan kun rahoitusta
vähennetään, vaaditaan että ihmisiä pitäisi auttaa siellä mistä he lähtevät.
Jokisipilä yhtyi tähän näkemykseen. Haaviston ollessa
kehitysyhteistyöministerinä rahoituksessa päästiin yli 0,6 %:n. Se johtui
siitä, että hallituskauden alussa päätettiin, että päästöhuutokauppatulot
käytetään sataprosenttisesti kehitysyhteistyörahoihin.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Hän ehdottikin, että tuleva hallitus rakentaisi uuden rahoitusmekanismin,
esim. keräämällä lentopolttoaineveroa ja ohjaamalla ne varat suoraan
kehitysyhteistyöhön. Näin kukaan ei pääsisi valittamaan, että raha olisi
itseltä pois.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Jokisipilä totesi, että poliittinen hinta kehitysyhteistyörahojen
alentamisesta on kovin pieni. Se on asia, joka ei suututa ihmisiä, eikä
poliittinen ura siitä vaarannu. Ihmisiä kiinnostaa eniten oma elinpiirinsä ja niitä
koskevat päätökset ja siksi monesti on vaikeaa tehdä näkyväksi se, miksi
kehitysyhteistyörahojen maksaminen on tärkeää. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Myös ilmastonmuutos on niin iso asia, että se ei konkretisoidu tavalliselle
äänestäjälle, joten sen puolustaminen ei ole vaaliehdokkaalle kovinkaan
hedelmällistä, jos miettii äänisaalistaan tulevissa vaaleissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tuomiojan mukaan Jokisipilän näkemys on kovin pessimistinen, sillä ennätyslämmin
kesä ja Ruotsin metsäpalot herättivät ihmiset huomaamaan, että ilmastonmuutospuheilla
saattaa sittenkin olla katetta ja jotain ehkä on tapahtumassa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<h4>
Kirjoittajan kommentti - tarvitaan tekoja, jokaiselta</h4>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Jotain on varmasti tapahtumassa, mutta mitä. Vain osaan voimme itse
vaikuttaa. </div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Keskusteluissa tuli selkeästi esille, että ilmastonmuutos on suurin
turvallisuusuhka ja on sanomattakin selvää, että ilman elinkelpoista ympäristöä
on jokseenkin hyödytöntä miettiä tulevia talousennusteita.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<o:p></o:p><br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Meille sanotaan aina: mieti mitä voisit itse tehdä. Parempi olisi sanoa:
älä enää mieti, vaan tee. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Kaikki ne keinot, jotka vähentävät ympäristön saastumista, voivat vähentää
konflikteja ja siten myös pakolaisuutta. Suosimalla laatua, ei määrää, annamme
tukemme yrityksille, jotka huolehtivat ympäristöstä ja maksavat työntekijöille
kohtuullista palkkaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Vauraammassa valtiossa lapset saavat koulutusta, ajan saatossa tieto korvaa
uskomukset ja taas olemme vähentäneet konfliktien ja pakolaisten määrää.
Jokaiselle pitäisi olla kristallinkirkasta, että asunnon lämpötilaa kannattaa
vähentää vaikka vain asteella, lyhyet matkat kannattaa kävellä tai pyöräillä ja
kasvisruokaa voi popsia huoletta useammin, ei ihminen siihen yhteen lihattomaan
ateriaan näänny. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Ja lopuksi kannattaa muistaa, että pelko on pään sisällä oleva mielentila.
Pelkäämme asioita, joiden todennäköisyys on häviävän pieni. Siihen liittyen
Pekka Haaviston muisto 70-luvulta:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-left: 36pt;">
”Olimme ystävän kanssa interraililla 70-luvulla.
Erityisesti jäivät mieleen juna-asemat Saksassa. Siellä seiniä koristivat
etsintäkuulutettujen terroristiepäilyjen kasvokuvat, joihin osan päälle oli
vedetty punainen rasti. Se tarkoitti, että epäilty oli saatu kiinni tai hän oli
kuollut. Terroristijahtia on ollut aiemminkin ja se oli näkyvää ainakin Keski-Euroopassa.
Terrorismi ei ole uusi tämän päivän ilmiö.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<!--[if gte vml 1]><v:shapetype
id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600" o:spt="75" o:preferrelative="t"
path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="Picture_x0020_2" o:spid="_x0000_s1026" type="#_x0000_t75"
style='position:absolute;margin-left:204pt;margin-top:9.35pt;width:271pt;
height:317.8pt;rotation:543262fd;z-index:251658240;visibility:visible;
mso-wrap-style:square;mso-width-percent:0;mso-height-percent:0;
mso-wrap-distance-left:9pt;mso-wrap-distance-top:0;mso-wrap-distance-right:9pt;
mso-wrap-distance-bottom:0;mso-position-horizontal:absolute;
mso-position-horizontal-relative:text;mso-position-vertical:absolute;
mso-position-vertical-relative:text;mso-width-percent:0;mso-height-percent:0;
mso-width-relative:margin;mso-height-relative:margin'>
<v:imagedata src="file:///C:/Users/sirkkar/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image001.jpg"
o:title=""/>
<w:wrap type="square"/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]-->Aiemmin siis terroristeja jahdattiin enemmänkin
lännenfilmeistä tutuilla ”WANTED, dead or alive” –tyyppisillä julisteilla,
nykyään keinot ovat toiset. Tilastollisesti elämme auvoista aikaa 70- ja
80-lukujen terrorismiin verrattuna. Silloin Euroopassa kuoli vuosittain satoja
ihmisiä terroritekojen seurauksena, viime vuosikymmeninä luku on laskenut
dramaattisesti. Meillä on siis vielä toivoa paremmasta maailmasta, kunhan
ymmärrämme pitää siitä hyvää huolta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b>Kristiina Kytöviita</b> on Vapaus valita toisin yhdistyksen hallituksen
varajäsen Turun seudulta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
Tilaisuuden ohjelma.</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIEK85-U4VCGVD8dTZVWPInNq0J9WABXe7_6etHdzr4uRQmkifrtPB9Jlrv4bzGn3JZcnQCizmMig8WWQo3R0vDGp-HIHk3dkhtbmJ5Hq0iATHkPM8-WdtqrR1egAWMegHhe2u2GLDjhQ/s1600/turku_yo_turvallisuusseminaari_100918.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="645" data-original-width="550" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIEK85-U4VCGVD8dTZVWPInNq0J9WABXe7_6etHdzr4uRQmkifrtPB9Jlrv4bzGn3JZcnQCizmMig8WWQo3R0vDGp-HIHk3dkhtbmJ5Hq0iATHkPM8-WdtqrR1egAWMegHhe2u2GLDjhQ/s320/turku_yo_turvallisuusseminaari_100918.jpg" width="272" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<br />
<h4 style="line-height: normal;">
</h4>
<br />Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-33168111407777770852018-05-12T03:00:00.001-07:002018-05-12T03:11:15.110-07:00Onko parempi olla työtön köyhä vai työllinen köyhä? - ja muita mietteitä työllisyydestäVapaus valita toisin yhdistys (VVT) ja Kuntaliitto
järjestivät 23.4.2018 seminaarin, jonka ensimmäisen osan otsikko oli
”Työllisyysaste 80 prosenttiin?” Kiinnostavassa keskustelussa yhdeksi teemaksi nousi,
onko parempi olla työtön köyhä vai työllinen köyhä. Outo ja paljastava
vaihtoehtojen määrittely.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisen osan otsikko oli ”Pirkanmaan malli
työvoimapolitiikkaan?” Keskustelun keskeinen teema oli työvoimapolitiikalle
ehdotettu mullistus. Sellaista ehdotetaan hallituksen esityksissä
maakuntauudistukseksi ja kasvupalvelulaiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Seminaarin molemmat osat voi katsoa tallenteena <a href="https://www.youtube.com/watch?v=4_vBEthZCaY&feature=youtu.be">VVT:n
YouTube-kanavalta</a> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-spacerun: yes;">Seminaarin ohjelman löydät <a href="https://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?125777" target="_blank">tältä sivulta </a></span><span style="mso-spacerun: yes;"><a href="https://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?125777" target="_blank"> </a></span><o:p></o:p><br />
<br /></div>
<h4>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Palkkatuki,
ammatillinen koulutus ja välityömarkkinat ratkaisuina </b></h4>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Työllisyysastekeskustelussa <b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">työvoiman tarjontaan kohdistuva
politiikka</i></b> sai vahvan (mutta myös kiistetyn) aseman. Siinä painopiste
on työttömiin kohdistuneilla kepeillä: työttömyysturvan keston lyhentämisellä
ja työttömän toimeentulon heikentämisellä. Korkean työllisyysasteen saavuttamisen
ajatellaan edellyttävän sellaisten keinojen käyttöä, jotka ”eivät ole helppoja
eivätkä mukavia”. Ei-helpot ja ei-mukavat keinot ovat työttömiin kohdistuvaa
keppipolitiikkaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lyhentämisen
on todettu lisäävän työllisyyttä. Ratkaisua tulisi mielestäni kuitenkin etsiä toiselta
suunnalta.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Arvelen, että <b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">tehokkain keino on palkkatuki</i></b>, jolla
tuetaan julkishallintoa, yrityksiä ja kolmatta sektoria palkkaamaan vaikeasti
työllistyviä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tehokasta on myös <b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">ammatillinen koulutus</i></b> työllistämisen
edistämiseksi <b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">sekä välityömarkkinat</i></b>, esimerkiksi työpajat, joissa työllistetään
vaikeasti työllistettäviä. Ne ovat melkein kaikkien työttömien kannalta
helppoja ja mukavia. Vankkaa tutkimustietoa väitteeni tueksi sisältyy VVT:n
kirjasarjan uutuuteen Jouko Kajanoja (toim.) <a href="https://www.vapausvalitatoisin.com/julkaisut">Työllisyyskysymys.</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: black; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-language: FI;">Työllisyyspalvelut markkinoille: hallituksen kasvupalvelulaki</span></b></h4>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-language: FI;">Hallituksen esitys kasvupalvelulaiksi siirtäisi
valtion työvoimahallinnon palvelut maakuntien tehtäväksi. Samalla on tarkoitus
muokata uusiksi työvoimapalvelujen tuottaminen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-language: FI;">Lakiesityksen perusteluissa tarkoitus ilmaistaan näin:
”Uudistuksen tavoitteena on siirtää nykyisiä viranomaistehtäviä tuotettavaksi
yksityisillä markkinoilla. Tällöin esimerkiksi kaikkia työttömän työnhakijan
palveluprosessista tai yrityspalvelusta ei tekisi jatkossa viranomainen. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Viranomaisten nykyisin tuottamat voisivat
vähentyä 75 prosentilla nykyisestä …”. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-weight: bold; mso-fareast-language: FI;">Yksityistämisen laajuus
olisi esityksen mukaan maakunnan päätettävissä. Perjantaina (4.5.2018) tarkastettiin
Helsingin yliopistossa <i><b>Peppi Saikun </b></i>väitöskirja</span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-weight: bold; mso-fareast-language: FI; mso-themecolor: text1;"> </span><span style="background: white; color: black;">"Hallinnan rajoilla - Monialainen koordinaatio
vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä". Väitöskirjan
keskeinen havainto on se, miten suuri merkitys monialaisilla palveluilla
(työllistämistoimenpiteet, kuntoutus ja muu terveydenhoito, koulutus, sosiaalinen
tuki …) on vaikeasti työllistyvien työllistämisessä ja miten tärkeää on noiden
palvelujen keskinäinen yhteistyö. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; color: black;">Miten se voi toteutua, jos valtaosa työvoimapolitiikan
toimeenpanosta siirretään markkinatoimijoille? Ongelma ei ole pieni. Vaikeasti
työllistyviä on väitöskirjan mukaan yli 100 000.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx3z3W7w0VLwXmIL1rsJmjlIlTdZidXwLzyei9qxNUsEqhujNk2GoHo7MF7OuWDbVkI8hPTEZ78lVeWbidGoR4SGh6FUiDSUPOm-rQ4g3GhUxZdAd-CQ1tkVhsr1gooe9yq2DEMDLDnnQ/s1600/Kajanoja_12-06-15.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="335" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx3z3W7w0VLwXmIL1rsJmjlIlTdZidXwLzyei9qxNUsEqhujNk2GoHo7MF7OuWDbVkI8hPTEZ78lVeWbidGoR4SGh6FUiDSUPOm-rQ4g3GhUxZdAd-CQ1tkVhsr1gooe9yq2DEMDLDnnQ/s200/Kajanoja_12-06-15.jpeg" width="139" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="background: white; color: black;">Jouko Kajanoja</span></i></b><span style="background: white; color: black;">, </span><span style="background-color: white;">dosentti </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background-color: white;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background-color: white;">Työllisyyskysymys-kirjan toimittaja ja</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background-color: white;">VVT:n hallituksen jäsen</span></div>
<br />Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-27412610257913692522017-05-29T00:27:00.003-07:002017-05-29T00:30:01.737-07:00EU:n rahoitusta mietitään uusiksi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU1wQRGfD7I8pl_BlU-ZCZueLW9bfo2a2EPLy_vwKXIZNKdZyeyXuFqgMbZDi-XNapqIIljn4WZwBeF9psds1RCiAEiMYJsIRH5GJ5iLMaXGnK8jRrfgzvFD9jB6Xi32_WW6irpO-isxQ/s1600/EUn+budjetti.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU1wQRGfD7I8pl_BlU-ZCZueLW9bfo2a2EPLy_vwKXIZNKdZyeyXuFqgMbZDi-XNapqIIljn4WZwBeF9psds1RCiAEiMYJsIRH5GJ5iLMaXGnK8jRrfgzvFD9jB6Xi32_WW6irpO-isxQ/s320/EUn+budjetti.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n talousarvion rahoituksen
perustana oleva ns. omien varojen järjestelmä saattaa mennä lähivuosina uusiksi.
Euroopan komission entinen kilpailukomissaari Mario Monti luovutti EU:n
rahoitusta tarkastelleen työryhmän raportin tammikuussa Brysselissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Raportin sisältöä ei ole
toistaiseksi juurikaan käsitelty julkisuudessa.<br />
<br />
Työryhmän ehdotukset saattavat
saada tulevaisuudessa lisäpontta sen jälkeen kun EU-myönteinen Emmanuel Macron
valittiin Ranskan uudeksi presidentiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n nykyinen rahoitus
perustuu pitkälti jäsenmaiden maksuosuuksiin, jotka vastaavat enintään 1,20 prosenttia
niiden bruttokansantuotteesta. Nykyistä rahoitusjärjestelmää on pidetty
ongelmallisena, koska siitä puuttuu mekanismi jolla ohjata EU:n talousarvion
kautta kanavoitavien varojen käyttöä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Rahoituksen sitominen
selkeämmin tiettyihin politiikkatavoitteisiin toisi EU:n toimintaan lisää läpinäkyvyyttä
ja tulosvastuuta. Lisäksi se osoittaisi että rahoitus tuottaa selkeää
lisäarvoa, joka täydentää jäsenmaiden omia ponnistuksia samoilla
toimintalohkoilla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Työryhmä ehdottaa että EU:n
omia varoja tulisi jatkossa suunnata EU:n keskeisten vastuualueiden
hoitamiseen, kuten ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan,
energian sisämarkkinoiden kehittämiseen sekä jäsenmaiden fiskaalisten erojen
kaventamiseen. Jäsenmaiden omaa rahoitusosuutta voisi pienentää vastaavasti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n talousarvio olisi
tarkoitus muuttaa myös nykyistä ymmärrettävämmäksi. Tällä hetkellä
rivikansalaisen on vaikea hahmottaa mitä rahoilla saadaan aikaiseksi, ja jäsenmaiden
maksuosuudet tuntuvat katoavan EU-molokin kitaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Omia varoja koskevan
järjestelmän tarkistaminen voisi työryhmän mukaan parantaa sisämarkkinoiden
toimivuutta yhtenäistämällä jäsenmaiden verotusta esimerkiksi arvonlisäveron ja
yhteisöveron osalta. Se mahdollistaisi myös uudenlaisten ohjauskeinojen
käyttöönoton, joilla voisi edistää oikeudenmukaisempaa verotusta ja torjua
yhtiöiden harjoittamaa verosuunnittelua.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Muita työryhmän
ehdottamia vaihtoehtoja ovat mm. hiilidioksidivero, sähkövero, fossiilisista
polttoaineista perittävät maksut sekä välillinen vero EU:n ulkopuolella
tuotetuille tuontitavaroille, joilla on korkeat päästöt. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ilmastonmuutoksen torjunnan
ohella omien varojen kautta rahoitettavia, jäsenmaiden yhteistä etua edustavia
toimintalohkoja voisivat olla EU:n sisäistä ja ulkoista turvallisuutta,
tutkimusta ja puolustusta edistävät toimet.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Työryhmän esitys siirtyy
seuraavaksi EU:n toimielinten jatkovalmisteluun. Omia varoja koskeva uudistus on
tarkoitus ottaa käyttöön tulevasta EU:n rahoituskehyksestä (2021-2027) päätettäessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Lisätietoa <a href="http://www.ec.europa.eu/budget/mff/hlgor" target="_blank">EU:n budjetista</a></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-66302993761252454172017-05-04T03:06:00.000-07:002017-05-04T03:08:18.750-07:00Pariisin tavoite karkaamassa ulottumattomiin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN3oKFGBy2h7HWUJOdAjGnOYccEfN85BUCX-E2Kui3mwihaMrH-o4fal8bKb7iivllUekBLIdcU4Wc3taTMSV7hPleJKyBc1eU3m1tfjeb-x5p3-uhJsXcF0gOpwEK66yUz4uREaizPeY/s1600/earth-216834_1920.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN3oKFGBy2h7HWUJOdAjGnOYccEfN85BUCX-E2Kui3mwihaMrH-o4fal8bKb7iivllUekBLIdcU4Wc3taTMSV7hPleJKyBc1eU3m1tfjeb-x5p3-uhJsXcF0gOpwEK66yUz4uREaizPeY/s320/earth-216834_1920.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Science-lehti julkaisi
toukokuussa kiinnostavan <u><a href="http://science.sciencemag.org/content/355/6331/1269" target="_blank">raportin</a></u> Pariisin ilmastosopimuksen
edellyttämistä toimista maailmalla. Joukko eurooppalaisia tutkijoita päätti
selvittää mitä joulukuussa 2015 allekirjoitetun sopimuksen toteuttaminen
edellyttäisi käytännössä. Tulokset ovat hämmentäviä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Raportista laaditusta <u><a href="https://www.vox.com/energy-and-environment/2017/3/23/15028480/roadmap-paris-climate-goals" target="_blank">yhteenvedosta</a></u>
käy ilmi että kansainvälinen yhteisö on kaukana Pariisin sopimuksen
tavoitteista. Niiden saavuttaminen edellyttäisi seuraavia toimenpiteitä:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Energiantuotannon ja
teollisuuden hiilipäästöt olisi puolitettava kerran kymmenessä vuodessa
seuraavan 30 vuoden ajan. Toisin sanoen, nykyiset päästöt olisi puolitettava
vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen vuoden 2030 päästöt olisi puolitettava
vuoteen 2040 mennessä. Ja sama uudelleen vuoteen 2050 mennessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vastaavasti maan
muokkauksesta – kuten maa- ja metsätaloudesta – aiheutuvat nettopäästöt olisi
saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä pitäisi tehdä samaan aikaan kun
maapallon väestömäärä ja ruuantarve kasvavat.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Samalla ihmiskunnan
tulisi lisätä voimakkaasti ilmakehässä olevan hiilidioksidin talteenottoa.
Vuoteen 2050 mennessä meidän tulisi kyetä sitomaan 5 gigatonnia hiiltä vuodessa
– toisin sanoen kaksi kertaa enemmän kuin mitä kasvillisuus ja maaperä tekevät tällä
hetkellä maailmassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tutkijoiden mukaan Pariisin
sopimuksen toimeenpano edellyttäisi seuraavia välitavoitteita:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<u><b>2020 mennessä </b><o:p></o:p></u></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kaikki maat luopuvat
fossiilisten polttoaineiden tuista, jotka ovat tällä hetkellä 500 miljardin dollarin
luokkaa vuodessa. Lisäksi niiden tulisi luopua uusien hiilivoimaloiden
käyttöönotosta, pyrkiä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä sekä ottaa
käyttöön politiikkatoimia, kuten hiiliperusteisia maksuja ja puhtaan sähkön
standardeja, jotka ohjaavat investointipäätöksiä yhteiseen suuntaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuoteen 2020 mennessä
jokaisella kaupungilla ja suuremmalla yhtiöllä maailmassa tulisi olla
hiilettömyyteen tähtäävät strategiat käytössä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<u><b>2020-2030</b><o:p></o:p></u></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hiilidioksidin hinnoittelun
tulisi laajentua siten että se kattaisi käytännössä talouden kaikki tasot. C02-tonni
maksaisi tuolloin keskimäärin 50 dollaria – eli noin kymmenen kertaa enemmän kuin
tällä hetkellä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Samaan aikaan
energiatehokkuutta koskevat ohjelmat lyövät itsensä läpi kaikkialla
yhteiskunnassa. Hiilivoiman käyttö ajetaan teollisuusmaissa alas, ja sen
merkitys muissa maissa laskee voimakkaasti. Teollisuusmaat eivät enää myy
lainkaan polttomoottoreilla toimivia autoja vuoden 2030 jälkeen. Henkilöautoilu
muuttuu laajalti sähköiseksi, ja monet lyhyen matkan lentoyhteydet korvataan
luotijunilla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lisäksi puhtaan energian
tutkimukseen käytetyt resurssit kasvavat voimakkaasti ja ne keskittyvät
erityisesti uuden akkuteknologian kehittämiseen, CCS-teknologian kulujen karsimiseen,
teräksen ja betonin tuotannon vähäpäästöisyyden kehittämiseen, kestävän
kaupunkisuunnittelun ja älykkään sähkönsiirtoteknologian edistämiseen sekä
lentoliikenteen päästöjen leikkaamiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<u><b>2030-2040</b><o:p></o:p></u></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuosikymmenen aikana
teknologinen kehitys puhtaan energian saralla alkaa tuottaa hedelmää. Monet
pohjoismaat ovat siirtyneet hiilivapaisiin sähköverkkoihin, ja suuri osa
kuljetuksesta, lämmityksestä ja teollisuudesta on sähköistetty.
Polttomoottoreilla toimivat autot ovat käymässä vähiin, ja merkittävä osa
lentoliikenteestä perustuu biopolttoaineille tai vedylle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uudet rakennukset ovat
pitkälti hiilineutraaleja, ja päästöttömien keinojen käyttö teräksen ja betonin
tuotannossa on yleistä. Samaan aikaan ihmiskunta sitoo 1-2 gigatonnia hiiltä
ilmasta joka vuosi, ja hiilen sidontaa pyritään edelleen kehittämään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<u><b>2040-2050</b><o:p></o:p></u></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vuosikymmenen alkuun
mennessä useimmat eurooppalaiset maat ovat lähes hiilivapaita, ja suuri osa
muista maista lähestyy tavoitetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Energiantuotannossa ei synny juuri lainkaan hiilipäästöjä, joskin maakaasu
toimii edelleen varalähteenä kriisitilanteiden varalta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Hiiltä tulisi tuolloin
sitoa ilmakehästä yli 5 gigatonnia vuodessa. Tavoite voi osoittautua ongelmalliseksi,
mikäli se aiotaan saavuttaa esimerkiksi bioenergian tuotannossa syntyvää
hiilidioksidia sitomalla ja varastoimalla. Mittakaava on yksinkertaisesti
mahdoton, jos meidän on samaan aikaan tarkoitus ruokkia lähes 9 miljardia
ihmistä. On siis todennäköistä että hiilipäästöjä energiantuotannossa ja
teollisuudessa joudutaan leikkaamaan vielä nopeammin kuin mitä tutkijoiden
tiekartassa ennustetaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Raportin sisältö
pökerryttää jo sen vaatimustason vuoksi. Tällä hetkellä ei ole mitään merkkejä
että kansainvälinen yhteisö olisi tiedostanut Pariisin sopimuksen toimeenpanon
käytännön haasteita. Niiden sisäistäminen edellyttäisi asian käsittelyä
kaikilla tasoilla, kuten YK:n ja EU:n toimielimissä, kansallisissa
parlamenteissa ja kunnallisissa päätöksentekoelimissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pariisin ilmastokokouksen
jälkeen moni kuvitteli että ilmastonmuutoksen ongelma on saatu ratkaistua. Tosiasiassa kaikki käytännön toimenpiteet
jäivät tuolloin vielä avoimiksi. Puolitoista vuotta myöhemmin ongelman
mittasuhteet ovat vähitellen valkenemassa. Kyse on suurimmasta haasteesta,
jonka ihmiskunta on kohdannut. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-15241580855017993232017-04-16T07:43:00.001-07:002017-04-16T07:47:08.373-07:00Arviointia osallistumistulosta: Jouko Kajanoja Vapaus valita toisin ry:n blogissa<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQHyRmCSLoNjQHPXli8He_LoG0fMgDgLOOk3gE-zf9C22jRIlSgCm_1zwFwChjRciMHxsdPlgTaoBiv_RctzN3dX9ikEG7VpD8Wq8NJNPquVz_75-azA0BrLgangFWWOM5Rfa_U0LijYw/s1600/Raivio+Osallisuuden+kolmio.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQHyRmCSLoNjQHPXli8He_LoG0fMgDgLOOk3gE-zf9C22jRIlSgCm_1zwFwChjRciMHxsdPlgTaoBiv_RctzN3dX9ikEG7VpD8Wq8NJNPquVz_75-azA0BrLgangFWWOM5Rfa_U0LijYw/s320/Raivio+Osallisuuden+kolmio.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Raivio Osallisuuden kolmio, THL</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="background: white; mso-fareast-language: FI;">Helmikuun
alussa 2017 julkaistiin raportti osallistumistulosta, kirjoittajina </span><i>Heikki Hiilamo, Kathrin Komp, Pasi Moisio, Thomas Babila
Sama, Juha-Pekka Lauronen, Aasa Karimo, Päivi Mäntyneva, Antti Parpo &
Henri Aaltonen</i>: Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia.<br />
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisusarja 18/2017. </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Raportti <span style="background: white; mso-fareast-language: FI;">sisältää suuntaviivat osallistumistulon toteuttamiseksi. Esitän alla
tulkinnan ja arvion ehdotuksesta. </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Työttömän ja
virkailijan sopimus osallistumisen tavoista</b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistulo
olisi työttömän ja virkailijan sopimus. Siinä työtön sitoutuu tekemään
yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, kuten järjestötyö, koulutus,
opiskelu, läheisten hoito, pienimuotoinen työ ja vastaava toiminta, joka ei
korvaa palkkatyötä, ja saa vastapainoksi aktiivisen osallistumistulon.
Osallistava toiminta voi olla työttömän oma ehdotus. Se olisi toivottavaa.
Virkailijalla olisi myös lista mahdollisista osallistavista toiminnoista.
Sopimuksen toteutumisesta käytäisiin uusi keskustelu esimerkiksi kuuden
kuukauden kuluttua.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Pitkään
työmarkkinatuella olevat osallistumistulon piiriin</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Pitkään
työmarkkinatuella olleet siirtyisivät osallistumistulolle. Raportti ei sisällä
tarkennusta, kuinka pitkän työmarkkinatukijakson tulee olla. Näin
ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat eivätkä siltä vasta pudonneet
tulisi osallistumistulon piiriin. Aktiivinen osallistumistulo olisi
työmarkkinatuen suuruinen ja sitä voitaisiin täydentää ehkäisevällä
toimeentulotuella, joka kattaisi sovitun osallistumisen aiheuttamia
kustannuksia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistuloon
ei siis liittyisi kuntouttavaan työtoimintaan automaattisesti kuuluvaa
työmarkkinatuen lisäksi maksettavaa yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta. Ehkäisevä
toimeentulotuki voisi osallistumistulossa kattaa esimerkiksi sovitun toiminnan
edellyttämiä matkakuluja. Osallistumistulo korvaisi kokonaan tai osittain nykyisen
kuntouttavan työtoiminnan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Jos
osallisuustehtävästä kieltäytyy siirtyy passiivituelle</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Jos työtön ja
virkailija eivät pääse yhteisymmärrykseen molemmin puolin hyväksyttävästä
osallisuustehtävästä, työtön putoaa passiiviselle osallistumistulolle, joka on
toimeentulotuen perusosa, jota ei kuitenkaan vähennä varallisuus eikä puolison
tulot. Kirjoittajat ehdottavat myös, että osallistumistoiminnasta
kieltäytyminen ei johda toimeentulotuen alentamiseen sanktiotoimena, kuten nyt
voi tapahtua kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Osallistumistulosta
- vallankäyttöä ja neuvonpitoa osallistumisen merkityksestä </b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistulossa
säilyisi nykyinen työmarkkinatuen mahdollisuus saada enintään 300 euroa kuussa
ansiotuloja niiden vähentämättä osallistumistuloa. Tekijät puoltavat 300 euron
suojaosuuksien nostamista osallistumistulossa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="margin-left: 36.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Aktiivisen
osallistumistulon vastineeksi hyväksyttävä toiminta jää yksilöllisesti
sovittavaksi. Sen tulee olla työttömän taitoja kehittävää ja/tai työttömän
kannalta mielekästä ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. Tekijät esittävät
keskustelua ja jatkovalmistelua asiassa ja niiden pohjalta tehtäviä
täsmennettyjä ohjeita. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Toisaalta
osallistumistulojärjestelmä perustuu luottamukseen työttömän ja virkailijan
välillä. Virkailija olisi melkoinen vallankäyttäjä. Toisaalta menettely loisi
edellytyksiä työttömän ja virkailijan dialogille ja työttömän omia pyrkimyksiä
tukeville ratkaisuille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="margin-left: 36.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Osallistumisratkaisujen
hakeminen yhteistyössä sosiaalivirkailijan kanssa</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistuloa
saava pysyisi edelleen työttömänä työnhakijana. Osallistumistulo hoidettaisiin
kuitenkin sosiaalityön puitteissa ja siten sitä hoitaisi kunta ja 2019 alkaen
maakunta ja se olisi sosiaalivirkailijan ja työttömän eikä työvoimaneuvojan ja
virkailijan sopimus. Aiheuttaako ongelmia se, että työnhakija on
osallistumistulon saajana sosiaaliviranomaisten asiakas ja samalla työnhakijana
työvoimaviranomaisten asiakas?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Vaikutukset julkisiin menoihin<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistulo edellyttäisi sosiaalityöltä melkoista panosta.
Kirjoittajat toteavat asiasta: ”… malli sisältää etuuksien saajille
suunnattuja, nykyistä laajempia palveluita, jotka vaatisivat nykyistä enemmän
resursseja … ”, mutta toteavat myöhemmin, että ”Kevyessä
toteutuksessa julkiset menot voisivat vähentyä kokonaisuutena, runsaasti
palveluita tarjoavassa mallissa on todennäköistä, että julkiset menot hieman
kasvaisivat ainakin alkuvaiheessa ...” </div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Julkiset menot vähenevät, kun ehdotettu
ratkaisu siirtää aktiivisesta osallistumistulosta kieltäytyviä työmarkkinatuen
saajia passiiviselle osallistumistulolle eli pelkän toimeentulotuen piiriin.
Vähennys ei kuitenkaan ole suuri, sillä todennäköisesti valtaosa passiiviselle
osallistumistulolle siirrettävistä on jo toimeentulotuen piirissä. Arvion mukainen ”hieman kasvavat menot” ei
vaikuta realistiselta, mikäli osallistumistulon kunnolliseen toteutukseen
varataan riittävät määrärahat. Osallistumistulo edellyttäisi melkoista
virkailijakunnan lisäystä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Vaikutukset
työttömän toimeentuloon</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistulon
vaikutuksia työttömien toimeentuloon on erittäin vaikea arvioida, ellei sen
toteuttamisessa olevia avoimia kysymyksiä määritellä tarkemmin. Arviot
osallistumistulon välittömistä vaikutuksista työttömän tuloihin edellyttävät
mikrosimulointia. Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä saa toimeentulotukea ja se
vaikuttaa suuresti osallistumistuloa saavan tuloon. Merkittävimmät vaikutukset
tulevat osallistumistulon vaikutuksista pitkäaikaistyöttömän elämänhallintaan
ja työllistymiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Jatkovalmistelua
ja kokeilulla kokemuksia</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kirjoittajat
esittävät, että osallistumistulon suunnitteluun tulisi ottaa mukaan muun muassa
pitkäaikaistyöttömien edustajia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kirjoittajat
esittävät osallistumistulon toteuttamisen aloittamista kokeiluilla. ”Osallistumistuloa
voidaan ensin kokeilla sosiaalityön uutena toimintamuotona, ilman työmarkkinatukeen
tehtäviä muutoksia.” Se tuntuukin suositeltavalta ottaen huomioon monet hyvin
avoimet asiat osallistumistulon toteuttamisessa.<br />
<br /></div>
<h3>
<b>Arviointia ehdotetusta osallistumistulosta</b></h3>
<div class="MsoNoSpacing">
<br />
Selvityksen
sisältämä ehdotus on suuntaa-antava, joka jättää monet toteutukseen
keskeisestikin vaikuttavat ratkaisut avoimiksi. Kirjoittajat pohtivat
vaihtoehtoisia toteuttamistapoja.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="margin-left: 36.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Ehdotuksen
välittömiä vaikutuksia eri asemissa olevien pitkäaikaistyöttömien toimeentuloon
voidaan arvioida vasta toteuttamistapojen tarkemman määrittelyn myötä. Selvityksen
sisältämä ehdotus on niin yleisluonteinen, että siihen on vaikea ottaa kantaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="margin-left: 36.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Osallistumistulo
voi olla <span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">vuorovaikutteinen
lisä sosiaali- ja työvoimapolitiikkaan, joka avaa työttömille työnhakijoille ja
työvoimasta syrjäytyneille nykyistä laajemmin yhteiskunnallisen osallistumisen
ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Se olisi yksi väline monen muun
sosiaali- ja työvoimapoliittisen välineen joukossa ja voisi saada omassa
kohderyhmässään hyvää aikaan. Osallistumistulosta syntyisi merkittävä
palvelukokonaisuus.</span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="margin-left: 36.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Osallistumistuloa
voisi lähestyä aloittamalla kokeilulla, jossa pitkään työttöminä tai työvoiman
ulkopuolella oleville vapaaehtoisille maksettaisiin osallistumissopimusta
vastaan työmarkkinatukea ja </span>nykyisen
kuntouttavan työtoiminnan mukaista kulukorvausta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Lisäksi
ehkäisevällä toimeentulotuella korvattaisiin osallistavan toiminnan aiheuttamia
kulukorvauksen ylittäviä lisämenoja, kuten nyt voidaan tehdä kuntouttavan
työtoiminnan matkakulujen suhteen. Osallistumissopimus voitaisiin arvioida ja
tarkistaa <span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">esimerkiksi
kuuden kuukauden välein. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kokeilussa ei
puututtaisi muulla tavoin sosiaaliturva- ja työvoimapolitiikkaan eli muu jäisi
ennalleen eikä ehdotettua passiivista osallistumistuloa otettaisi käyttöön.
Tällöin kokeilu ei heikentäisi kenenkään asemaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<b>Mahdollinen kokeilu
valmisteltava perusteellisesti</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kokeilu
edellyttäisi perusteellista valmistelua. Olisi määriteltävä, kuinka pitkää työttömyyttä
tai työvoiman ulkopuolella oloa ja mitä muita ehtoja kokeiluun osallistuminen
edellyttäisi. Olisi määriteltävä hyväksytyt osallistumisen muodot (hoiva,
järjestötyö, opiskelu ja itsensä kehittäminen yms.) ja tehtävä listoja
mahdollisista osallistumisen järjestäjistä. Paljon muutakin pitäisi määritellä.
Olisi valittava kokeiluun oikeutetut. Luulisin, että tähän sopisi hyvin muutama
kokeilukunta ja tutkimuksessa niille verrokkikuntia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kokeilusta
saatujen kokemusten ja muun keskustelun myötä päätettäisiin jatkotoimista. </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="background: white; color: #1d2129; letter-spacing: -0.2pt;">Hallitus/ministeriö saattavat
olla rakentamassa selvityksen pohjalta ehdotusta. Sellaista saatetaan pohjustaa
pian tulevassa hallituksen puoliväliriihessä. Osallistumistulosta voi tulla
poliittisesti iso juttu. Osallistumistulosta voisi saada lupaavan uuden
ennakkoluulottomasti osallistumista ja dialogisuutta edistävän välineen
sosiaalityöhön. Se vaatisi myös riittävää satsausta sosiaalityön
henkilöresursseihin. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="background: white; color: #1d2129; letter-spacing: -0.2pt;">Pelkään kuitenkin, että
vastikkeellisuuden ajatus ja menojen leikk</span><span style="background: white; color: #1d2129; letter-spacing: -0.2pt;">aus ovat</span><span style="background: white; color: #1d2129; letter-spacing: -0.2pt;"> hallituksen piirissä niin vahvoilla, että tuloksena
on pikemminkin pitkäaikaistyöttömien kepittämistä. Kunpa olisin väärässä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOwkcqRsuCeXkmFfiVweb0GX-L9hKN3X7wGE_hi8nQPw43G7Xi7jPD8ysYblR5TJ8ni1x6-qhTgFj6ufpI5q7TIMdp3y9RnSuAZ2GUmIBMS0DL6Qu7F1Hrg52Abxjd0uQ9QKi4jYRL43U/s1600/Jouko+Kajanoja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOwkcqRsuCeXkmFfiVweb0GX-L9hKN3X7wGE_hi8nQPw43G7Xi7jPD8ysYblR5TJ8ni1x6-qhTgFj6ufpI5q7TIMdp3y9RnSuAZ2GUmIBMS0DL6Qu7F1Hrg52Abxjd0uQ9QKi4jYRL43U/s200/Jouko+Kajanoja.jpg" width="139" /></a></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<i><span style="background: white; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<i><span style="background: white; mso-fareast-language: FI;">Jouko Kajanoja, </span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Kirjoittaja on VTT, ekonomi ja
sosiaalipolitiikan dosentti.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Hän on Vapaus valita toisin yhdistyksen hallituksen
jäsen.</span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Linkki <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/131903" target="_blank">Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia-raporttiin.</a> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">11.4.2017 Työllisyys-seminaarisarjan seminaarissa keskusteltiin mm.osallisuustulosta <a href="http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?92209" target="_blank">-linkki seminaarin uutiseen</a></span></div>
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
<span style="background: white; mso-fareast-language: FI;"><o:p><br /></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-12642800136711917512017-03-09T11:48:00.000-08:002017-03-09T11:50:48.654-08:00Raimo Sailaksen subjektiivinen henkilökuva - ei talouspolitiikan oppikirja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij5psEUqn9di5H4bKDq_wF_A2REslk3hyphenhyphenD9fmmSBRmHJvUWbwxUJfFmrkmPGqSLJC_asMyHEKZHerMuCeCAy5GDHkS_-G0fn_E0hxuS3tEBeCMaRTI7o3n49zps_qdyot6EujZJ2wfMIQ/s1600/Sailas+kirjan+kuva.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij5psEUqn9di5H4bKDq_wF_A2REslk3hyphenhyphenD9fmmSBRmHJvUWbwxUJfFmrkmPGqSLJC_asMyHEKZHerMuCeCAy5GDHkS_-G0fn_E0hxuS3tEBeCMaRTI7o3n49zps_qdyot6EujZJ2wfMIQ/s320/Sailas+kirjan+kuva.jpg" width="217" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Jarkko Vesikansan
kirjoittamassa (2016) Raimo Sailaksesta kertovassa kirjassa tulee hyvin
kuvatuksi maamme vaihtoehdottomuuden talouspolitiikka. Kirjassa pragmaattiseksi
kuvattu suomalainen talouspoliittinen linja jopa rinnastetaan paasikiviläiseen
maantieteelliseen faktaan Suomen ulkopolitiikan viisauden kannalta - ja eihän
järkevälle suhtautumiselle voi olla vaihtoehtoja. <o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirja on merkittävän vaikuttajan Raimo Sailaksen henkilö- ja
työhistoria. Kirjassa on kaksi punaista
lankaa: Toisaalta kirjassa kerrotaan paljolti Sailaksen omalla suulla ja
tuodaan esiin hänen oma tulkintansa aikojen tapahtumista. Tällä tavoin kirja on
näkökulmaltaan luonnollisesti subjektiivinen. Tällaisena kirja on myös mitä
mielenkiintoisin kuvaus Suomesta. Toisaalta kirja on edellisen
subjektiivisuuden lisäksi kirjoittajan taholta selvästi fanittava, kirjan
kohteen sankaruutta korostava. Tämä
näkökulma herättää kysymyksiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<h4>
Kolme lamaa ja valittu talouspolitiikan oppi</h4>
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjan ytimessä ovat kolme lamaa ja kirjan sankarin panos lamoista
nousemisessa. Kirjassa ylistetyn suomalaisen talouspolitiikan tienviitat juntattiin
pysyviksi jo ensimmäisessä 1970-luvn öljykriisin jälkeisessä kriisissä. Talouspolitiikan
pääpilarit olivat yritysvetoinen elvytys, joka sisälsi työantajamaksujen
alentamista, investointeihin kannustavia veroratkaisuja, kustannus- ja
palkkakehitystä hillitsevät toimet sekä julkisen kysynnän rajoittaminen. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Talouspolitiikan oppi sisälsi myös
devalvaation vastustamisen ja sen sijaan sisäiseen tasapainoon pyrkimisen. Kuitenkin 1970-luvun kriisissä jouduttiin
kolmasti devalvaatioon. Kun kriisistä jälkeen
arvioitiin talouspolitiikan tuloksellisuutta, itsesuggestion tapaan kriisistä
ulospääsy ja kasvun käynnistyminen luettiin etupäässä aktiivisesti toteutettujen
toimien ansioksi, kuten yritysvetoinen elvytys ja kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen
ml. julkisen talouden kireys. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä tulevina lama-aikoina toistuva suomalaiseksi talouspolitiikan
opiksi kiteytyvä malli on vaihtoehdottomuuden oppi. Tämän yhden totuuden noudattamisen välttämättömyys
rinnastuu kirjassa Suomen maantieteelliseen asemaan: ”Ennen kaikkea Suomi yritti
noudattaa talous- ja yhteiskuntapolitikassa samaa tosiasioiden tunnustamisen
oppia kuin ulkopolitiikassa” (s. 237). <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yhden totuuden oppi saa kirjassa positiivisia luonnehdintoja:
pragmaattisuus, terve talouden hoito ja käytännöllinen ajattelu. Se ei ole teoreettista, ismeihin perustuvaa akateemista
”hokkuspokkus- temppuilua” (s.396). Kirjassa linja saa myös luonnehdinnan kameralismi:
”Sailastakin puhdasoppisempaa kameralistista linjaa edusti aikanaan Väinö Tanner”
(s. 370). Jos talouspolitiikassa
poliittisista syistä (!) oppiin sekoittui hieman keynesiläisiä painotuksia,
Sailas oli tyytyväinen siihen, että kokonaisuutena vallalla oli käytännöllinen ajattelumalli.
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Näin kiteytyvän suomalaisen talouspolitiikan mallin piirteet
tulevat kirjassa hyvin esiin, kun kuvataan näkemyseroja toisen valtiovarainministeri
Arja Alhon kanssa: ”Alho pyrki talouspoliittisessa ajattelutavassa siirtymään tiukan
monetaristisesta ajattelutavasta enemmän kasvua aikaansaavaan ja työttömyyttä alentavaan
endogeenisen kasvun malliin” (s. 398).
Akateemisten piirien lisäksi muitakin vaihtoehdon esittäjiä on ollut,
mutta heidät on Suomessa hiljennetty ja vaadittu asettumaan vallitsevan linjan pragmaattisuuden,
terveen taloudenhoidon ja realismin taakse ja unohtamaan teoriat, ismit ja
hokkuspokkustemput. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<h4>
Työttömyyden hoito</h4>
Vastaava linjaero tulee esiin 1990-luvulla tehdyn
työllisyysraportin kohdalla, kun työttömyys oli jäänyt korkealle tasolle. Sailaksen vetämä työllisyysryhmä päätyi
tuloverotuksen, työnantajamaksujen sekä yhtiö- ja pääomaverotuksen alentamiseen
sekä työttömyysturvan ehtojen tiukentamiseen keinoina työttömyyden alentamisessa. Työryhmässä mukana ollut Pehr-Erik Lundh kritisoi
esitystä, ettei siinä ole riittävästi konkreettisia ehdotuksia ”aktiivisen
työvoimapolitiikan määrärahoiksi ja viranomaisten velvoitteiden lisäämiseksi”
(siis julkisen kulutuksen puolella) (s. 426).</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sailas on ollut näissä käänteissä hyvin keskeinen
vaikuttaja. Ilman hänen panostaan valitut talouspoliittiset ratkaisut olisivat
voineet olla toisia. Näissä käänteissä talouspolitikka jää kameralistiseksi ja
julkisen talouden ohjenuoraksi jää sopeutuminen, kunnes käynnistyvä talouskasvu
osoittaa pohjan saavutetun. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<h4>
Kirstunvartija</h4>
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Talouspolitiikan sääntelemä julkinen kulutus ei siis näyttele
aktiivista roolia talouskasvun käynnistäjänä. Alhon mukaisissa käsitteissä se
siis näyttäytyy eksogeenisena, ei endogeenisena talouskasvuun nähden. Kirjassa vilahtaa luonnehdinta Sailaksesta valtion
kirstunvartijana. Budjettipäällikön rooliin tämä sopii hyvin ja Sailas on täyttänyt
roolin kiitettävällä tavalla Talouspolitiikaksi tämä kirstunvartijuus ei kuitenkaan
riitä. Totta kai kirstunvartijuudella on ollut talous- ja
yhteiskuntapoliittiset seuraukset ja lamoista on noustu jotenkuten. On siis selviydytty. Onko selviydytty paremmin kuin vaihtoehtoisilla
menettelyillä? Keskustelu tällaisesta asetelmasta jää kirjassa käymättä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirja rakentaa Sailaksesta yhden totuuden sankaria ja elämäkertana
tällainen subjektiivinen näkökulma on hyväksyttävä. Kirja kuitenkin antaa
viestin, että tällaisia sankareita ja tällaista linjaa tarvittaisiin nyt ja jatkossakin.
Se on masentavaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirja kuvaa ehkä tahtomattaankin suomalaista
vaihtoehdottomuuden talouspolitikkaa, mutta kirja ei käy talouspolitiikan oppikirjaksi.
Eikö myös talouspolitiikassa vaihtoehdottomuuden aika olisi jo ohi? <b> </b></div>
<div class="MsoNormal">
<b> </b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju7MaYlbOXg602ngf1_uEkpZPM8Qcw95YabVyRO4LjP6q5H5_AolWb5lpIKVULt_VM6TxXMHoiHMJNs7-PfHjS6hllO4iIN3RGqFodDtpKHxPbdtu5vtVoXIS1_npSX32DxI0Woty3O6U/s1600/KUNTALIITTO_Arone+kauko.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju7MaYlbOXg602ngf1_uEkpZPM8Qcw95YabVyRO4LjP6q5H5_AolWb5lpIKVULt_VM6TxXMHoiHMJNs7-PfHjS6hllO4iIN3RGqFodDtpKHxPbdtu5vtVoXIS1_npSX32DxI0Woty3O6U/s1600/KUNTALIITTO_Arone+kauko.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kauko Aronen</b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on kaupunkitutkimuspäällikkö
Suomen Kuntaliitossa</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Kirja: Jarkko Vesikansa (2016) Laman taittaja - Raimo Sailas
ja kolme talouskriisiä. Otava. Keuruu.<o:p></o:p></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-20236737899222586842017-02-19T02:21:00.000-08:002017-02-19T02:22:42.254-08:00Rakennetyöttömyydestä: VVT:n blogissa Jouko Kajanoja<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; mso-fareast-language: FI;">VVT järjestää neljän työllisyysseminaarin sarjan keväällä 2017. Tiedot
seminaarien sisällöistä, ajoista ja paikoista ovat VVT:n kotisivulla. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; mso-fareast-language: FI;">Seminaarisarjan keskeisin kysymys on rakennetyöttömyys. Mistä siinä on kyse
ja mitä sille pitäisi tehdä?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table border="1" cellpadding="0" cellspacing="0" class="MsoTableGrid" style="border-collapse: collapse; border: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-padding-alt: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-table-layout-alt: fixed; mso-yfti-tbllook: 1184;">
<tbody>
<tr>
<td style="border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 184.05pt;" valign="top" width="245"><div class="MsoNormal">
<br /></div>
</td>
<td style="border-left: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 2.0cm;" valign="top" width="76"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;">Suomi<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-left: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;">Ruotsi<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-left: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;">Norja<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-left: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.65pt;" valign="top" width="66"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;">Tanska<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-left: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 42.5pt;" valign="top" width="57"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 10pt;">Islanti<o:p></o:p></span></div>
</td>
</tr>
<tr>
<td style="border-top: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 184.05pt;" valign="top" width="245"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">Työllisyysaste 2015
- työllisten osuus <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">kaikista
15-64-vuotiaista<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 2.0cm;" valign="top" width="76"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">68<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">76<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">75<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.65pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">73<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 42.5pt;" valign="top" width="57"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">84<o:p></o:p></span></div>
</td>
</tr>
<tr>
<td style="border-top: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 184.05pt;" valign="top" width="245"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">Työllisyysaste 2013,
kun osa-aikaiset <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">työsuhteet on
muunnettu kokoaikaisiksi<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 2.0cm;" valign="top" width="76"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">65<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">68<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">…<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.65pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">64<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 42.5pt;" valign="top" width="57"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">…<o:p></o:p></span></div>
</td>
</tr>
<tr>
<td style="border-top: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 184.05pt;" valign="top" width="245"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">Työttömyysaste 2015
– työttömien osuus <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">15-64-vuotiaista
työllisistä ja työttömistä<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 2.0cm;" valign="top" width="76"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">9,6<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">7,6<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">4,5<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.65pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">6,3<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 42.5pt;" valign="top" width="57"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">4,2<o:p></o:p></span></div>
</td>
</tr>
<tr>
<td style="border-top: none; border: solid windowtext 1.0pt; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 184.05pt;" valign="top" width="245"><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">Aktiivisen
työvoimapolitiikan menot<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">% bkt:sta 2014<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 2.0cm;" valign="top" width="76"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">0,91<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">1,08<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.6pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">0,37<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 49.65pt;" valign="top" width="66"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">1,60<o:p></o:p></span></div>
</td>
<td style="border-bottom: solid windowtext 1.0pt; border-left: none; border-right: solid windowtext 1.0pt; border-top: none; mso-border-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-left-alt: solid windowtext .5pt; mso-border-top-alt: solid windowtext .5pt; padding: 0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; width: 42.5pt;" valign="top" width="57"><div align="center" class="MsoNormal" style="mso-outline-level: 1; text-align: center;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 9pt;">…<o:p></o:p></span></div>
</td>
</tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Taulukon toisella
rivillä työllisyysaste suhteutetaan tehtyyn työmäärään muuntamalla osa-aikatyöt
kokoaikatyötä vastaavaksi. Suomessa on suhteellisen vähän osa-aikaisia ja siten
Suomessa tehdään työntekijää kohden enemmän työtunteja.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">EU-maiden
työllisyysasteiden keskiarvot ovat molemmilla tavoin laskettuna tuntuvasti
kaikkien Pohjoismaiden työllisyysasteen alapuolella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Työnvälitystilastojen
mukaan Suomessa oli vaikeasti työllistyviä eli rakennetyöttömiä 200 000
joulukuun lopussa 2016. Heistä 120 000 oli yli vuoden työttömänä olleita ja loput
olivat toistuvaistyöttömiä. Kun mukaan lasketaan vielä puolet työvoimahallinnon
järjestämissä palveluissa </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">ja työvoimakoulutuksessa
olevista, saadaan rakennetyöttömien määräksi noin 250 000. Tuntuva osa
rakennetyöttömistä, noin 20 000, on nuoria alle 25-vuotiaita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Työpankkikokeilun
johtaja <i>Aarne Kuusi</i> arvioi, että näistä
ehkä 25 % on täysin töihin kykeneviä, tarvitaan vain työpaikka ja halu
työn vastaanottamiseen, 25 % on työkykyisiä lyhyen koulutuksen tai vastaavan
seurauksena, 25% vaatii pitkiä toimenpiteitä ja 25 % on jokseenkin vailla
työllistymisen näköaloja ja he kuuluvat sosiaalitoimen piiriin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Jotta päästäisiin
hallituksen tavoittelemaan 72 %:n työllisyysasteeseen, pitäisi työllisiä olla
noin 150 000 nykyistä enemmän. Sillä olisi VM:n mukaan ratkaiseva merkitys
kestävyysvajeen ratkaisemissa. Rakennetyöttömistä tulisi siis valtaosa
työllistää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Onko aktiivinen
työvoimapolitiikka lisännyt työllisyyttä ja vähentänyt rakennetyöttömyyttä? Vai
olisiko hyvä vähentää aktiivisen työvoimapolitiikan aiheuttamia häiriöitä
työmarkkinoilla? Onko työttömyys- ja muu sosiaaliturva aiheuttanut enemmän
kannustinloukkuja vai enemmän voimaannuttanut työttömiä? <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Vertaillaan USA:han,
jossa luotetaan Pohjoismaita enemmän markkinoihin. USA:ssa sekä aktiivisen
työvoimapolitiikan että työttömyysturvan menojen osuus bruttokansantuotteesta
ovat kymmenesosa Suomen vastaavista osuuksista. Työllisyysaste on USA:ssa sama
kuin Suomessa. Vuonna 2015 oli 25-54-vuotiasta miehistä Suomessa 10,4 % ja USA:ssa 11,7 % työvoiman ulkopuolella.
Aktiivisesta työvoimapolitiikasta ja työttömyysturvasta luopuminen ei siis
näytä ratkaisevan rakennetyöttömyyden ongelmaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Miten erilaiset
aktiivisen työvoimapolitiikan keinot kohdistuvat edellä arvioituihin rakennetyöttömyyden
neljänneksiin? Mihin neljännekseen ja miten tehokkaasti vaikuttaa tehokas
työnvälitys, miten palkkatuen käyttö työpankissa, sosiaalisissa yrityksissä ja
muissa muodoissa, miten raskaammat työvoimapolitiikan keinot, kuten työpajat ja
varsinaiset suojatyöpaikat? <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Voisiko työtakuu tai
Paltamon malli (jokaiselle työkykyiselle ja työhaluiselle järjestetään
työpaikka) olla mahdollinen ja merkittävä ratkaisu? Miten vaikuttaa työkokeilu
ja työvoimakoulutus? Mikä merkitys on klubitaloilla ja muunlaisilla ylläpitävillä
ja ohjaavilla palveluilla? Mikä on ja voisi olla kuntouttavan työtoiminnan
tehtävä ja määrä? Olisiko jonkinlainen osallistumistulo tarpeellinen osaratkaisu?
Mihin työvoimapolitiikan keinoihin tulisi erityisesti panostaa ottaen huomioon
rakennetyöttömyyden neljännekset? Millainen olisi tehokas rakennetyöttömyyden
vähentämisen ohjelma?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Miten ratkaisevaa
rakennetyöttömyyden vähentämisessä on yleinen talouspolitiikka? Miten vaikuttaa
valtiontalouden välitöntä tasapainottamista ja leikkauksia korostava ja miten
kysynnän elvyttämistä korostava talouspolitiikka? Mikä merkitys on
rakenteellisella uudistuksilla? Mitä olisi opittavissa Islannista ja siitä,
että Ahvenanmaalla vuonna 2014 työllisyysaste 18-64-vuotiasta oli 82 % ja
työttömyysaste oli 4,4 % työvoimasta (18-64-vuotiasta)? Missä määrin on kyse
kulttuurisista tekijöistä?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Näitä kysymyksiä
käsitellään kevään 2017 neljässä työllisyysseminaarissa. Ensimmäinen seminaari
oli 14.2 ja se on katsottavissa ja sen aineistoa luettavissa VVT:n kotisivulla.
<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtNlLJcYqKdBJG9mkpKuJVdLQdaFUOnBbU4rEMtppuHdmCZy7MCKMbVmMuRAxrlYx08oWsDhXZsADdRYXxuFl9CxUA2JMptvi6IeYMyAsJjS4wYTbsiwVp59ASeIkwD9FCm6br2GHuqno/s1600/Kajanoja_12-06-15.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtNlLJcYqKdBJG9mkpKuJVdLQdaFUOnBbU4rEMtppuHdmCZy7MCKMbVmMuRAxrlYx08oWsDhXZsADdRYXxuFl9CxUA2JMptvi6IeYMyAsJjS4wYTbsiwVp59ASeIkwD9FCm6br2GHuqno/s200/Kajanoja_12-06-15.jpeg" width="139" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Jouko Kajanoja<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Kirjoittaja on VTT,
ekonomi ja sosiaalipolitiikan dosentti. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 11pt;">Hän on VVT:n hallituksen jäsen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-9649828921129171922017-02-13T11:51:00.000-08:002017-02-13T11:51:03.404-08:00Energiamurros kaipaa hiilitaseen käyttöönottoa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipYqAubNqRBRXXfkGngvwZ3OAP_Hxnk-blqF0x3cQr_YNsfEbgiOUvj6LD3VrmBrvPFzLPhvWKS3hB4-mpwhAoqi8_bfzxVGPo1-PPRFUjdyEym4Lz9saEs7A4WUNoBlTASfeZfFzyLPg/s1600/Kansi_energian+aika_13-02-17.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipYqAubNqRBRXXfkGngvwZ3OAP_Hxnk-blqF0x3cQr_YNsfEbgiOUvj6LD3VrmBrvPFzLPhvWKS3hB4-mpwhAoqi8_bfzxVGPo1-PPRFUjdyEym4Lz9saEs7A4WUNoBlTASfeZfFzyLPg/s320/Kansi_energian+aika_13-02-17.jpeg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Energia-, ympäristö- ja
kestävyyskysymyksiin erikoistunut Aki Suokko ja useita energia-alan kirjoja
laatinut tietokirjailija Rauli Partanen ovat tuottaneet kunnianhimoisen teoksen
talouden, energian ja ympäristön riippuvuussuhteista (<i>Energian aika – avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja
ilmastonmuutokseen</i>). <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjassa käydään läpi
halvan ja helposti saatavan energian merkitys teollisessa vallankumouksessa ja
inhimillisen hyvinvoinnin edistämisessä. Fossiilisten polttoaineiden läpimurron
myötä talousjärjestelmän puutteet ovat alkaneet kuitenkin paljastua: talouskasvun
seurauksena kasvaneet päästöt ovat aiheuttaneet kestämättömiä paineita
elinympäristölle. Johtopäätös on kaikkien tiedossa: ellemme pysäytä tätä
kehitystä, se pysäyttää meidät varmasti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjoittajat käyvät
kiitettävästi läpi nykyiseen energiariippuvuuteen liittyviä haasteita. Yli 80
prosentin riippuvuutta kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta ei muuteta parissa
vuodessa saati vuosikymmenessä. Ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä on kyse
massiivisesta urakasta, jonka torjuntaan tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä
vaihtoehtoja, mukaan lukien ydinvoimaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uusiutuviin
energiamuotoihin vihkiytyneille voi tulla järkytyksenä tieto, että näiden
sinänsä kannatettavien energiamuotojen potentiaali ei riitä alkuunkaan
kattamaan fossiilisten energialähteiden kapasiteettia. Jotenkin tämä
energiamäärä on kuitenkin kyettävä korvaamaan – ja mieluiten päästöttömästi,
mikäli aiomme pitää tämän planeetan elinkelpoisena.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikka uusiutuvien
läpimurrosta on kirjoitettu paljon, tosiasia on että fossiilisen energian
käyttö on edelleen kasvanut. Jopa Norjan kaltaisessa maassa, jossa on
voimallisesti edistetty sähköautojen käyttöönottoa, bensiinin kulutus on yhä
lisääntynyt.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suokon ja Partasen mukaan
puhtaan energian (uusiutuvat ja ydinvoima) yhteenlaskettu osuus maailmassa on
2000-luvulla noussut 13 prosentista 14 prosenttiin. Selvää on ettei fossiilisten
yli 85 prosentin osuutta kurota umpeen ilman merkittäviä muutoksia toimintatavoissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjoittajat käyvät läpi
tukun eri vaihtoehtoja alkaen nettoenergiakäsitteestä (EROEI)
talousjärjestelmän tarkistamiseen. Osa näistä ehdotuksista voi olla vaikeita
sisäistää jopa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneelle lukijalle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Toistakymmentä vuotta ympäristöasioita
seuranneena olen vakuuttunut että vain selkeillä ja yksinkertaisilla
ratkaisuilla on menestymisen mahdollisuuksia tässä aikataulussa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kansainvälisissä
ilmastoneuvotteluissa tuskin löydetään sopua menettelytavoista, jotka asettavat
kohtuuttomia rasitteita kehittyville talouksille. Energiamurroksen läpivieminen
edellyttää järjestelyä, jossa kansakunnat kokevat saavansa aidosti hyötyä elintason
siitä liikaa kärsimättä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Biofyysisen elinympäristön
ehdoilla toimiva kohtuutalous voi todennäköisesti toteutua vain jos jatkossa kaikissa
keskeisissä toimenpiteissä arvioidaan niiden vaikutukset ilmastoon. Hiilitaseen
käyttöönotto lainsäädäntötyössä on verraten yksinkertainen ratkaisu, jota
tulisi täydentää saastuttaja maksaa -periaatteella, ympäristöohjaavalla
verotuksella sekä elinkaariajattelun käyttöönotolla julkisissa hankinnoissa ja
investoinneissa. Samalla haitallisista tuista tulisi asteittain luopua.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nähtäväksi jää löytyykö uudistuksiin
poliittista tahtoa. Aikaa on rajallisesti. Suokon ja Partasen kirja tarjoaa kuitenkin
hyvän perustan tahtotilan edistämiseksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja.</i><o:p></o:p></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-42981663753017531162017-02-09T09:01:00.000-08:002017-02-09T11:11:42.963-08:00VVT hakee uusia toimijoita hallitukseen<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm5UA-NPDLN4uMlG07OF-MWTT_94OpJJqMyKME-VAJ1TajoTxe7H8gjuZ7wOG-kVt43z88iPZIZOT1lUrwPYuXK3gmar0rwkJn-7I8wbTOH-ah1DTxi4ECjyACAKyCpxLU2lGq5u-0-y0/s1600/VVT_puheenjohtajisto_31-03-16.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm5UA-NPDLN4uMlG07OF-MWTT_94OpJJqMyKME-VAJ1TajoTxe7H8gjuZ7wOG-kVt43z88iPZIZOT1lUrwPYuXK3gmar0rwkJn-7I8wbTOH-ah1DTxi4ECjyACAKyCpxLU2lGq5u-0-y0/s320/VVT_puheenjohtajisto_31-03-16.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvassa vas. Maria Rytkönen varapj. ja ex-pj. Kaarin Taipale<br />
ja pj. Eero Yrjö-Koskinen</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Vapaus Valita Toisin ry.
järjestää vuosikokouksen torstaina <b>16.2. klo 17.00</b> Helsingin Paasitornissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Tilaisuudessa käsitellään sääntömääräiset asiat, hyväksytään alkaneen vuoden
toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan uusi hallitus vuodelle 2017.
Samalla vaihdetaan ajatuksia yhdistyksen toiminnan kehittämisestä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">VVT on ollut komeassa
nousukiidossa jo usean vuoden ajan. Viime vuonna yhdistys järjesti peräti yhdeksän
seminaaria, joita seurasi häkellyttävät toista tuhatta osallistujaa. Jokainen
tilaisuus nauhoitettiin ja live-striimattiin, jotta kaikki kiinnostuneet
saattoivat seurata alustuksia ja niiden jälkeen pidettyjä paneelikeskusteluja. Seminaari-tallenteet ovat VVT:n youtube-kanavalla katsottavissa, ja niihin löytyy suoralinkki VVT:n verkkosivuilta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Tilaisuuksien suosio
kasvoi siinä määrin että jouduimme luopumaan Eurooppasalin käytöstä, jossa on
turvallisuussyistä asetettu yleisölle sadan hengen raja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Yhdistys julkaisi syksyllä myös
EU-aiheisen kirjan (Hajoaako unioni?), joka on edelleen ajankohtainen tänä
keväänä järjestettävien Ranskan ja Hollannin vaalien vuoksi. Vuonna 2017 VVT
pistää paremmaksi tuottamalla kaksi kirjaa, toisen työllisyyspolitiikasta ja
toisen arktisista kysymyksistä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Ahkerasta
julkaisutoiminnasta ja yleisötilaisuuksien runsaasta osanotosta huolimatta VVT
on huolissaan kohderyhmänsä ikärakenteesta. Olemme onnistuneet houkuttelemaan
liian vähän nuoria toimintaamme. Tähän on syytä tulla muutos mikäli aiomme löytää
ratkaisuja koko yhteiskuntaa ja sen eri ikäryhmiä koskeviin ongelmiin.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Toivotan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi yhdistyksen vuosikokoukseen to 16.2.2017 klo 17-19. Jos haluat osallistua päätöksentekoon, ideoida tulevaa toimintaa ja asettua ehdolle hallitukseen, pyydän että maksat VVT:n jäsenmaksun (10 euroa) hyvissä ajoin ennen kokousta.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Yhdistyksen tilinumero on FI25 5780 3820 0678. Merkkaa pankkisiirron sähköiseen viestikenttään nimesi ja sähköpostiosoitteesi - kirjoita @ merkin sijasta at-kirjaimet.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></span>
</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Nähdään Paasitornissa!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i><span style="font-family: inherit;">Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></span></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: inherit;">VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">PS. Paasitornin
käyntiosoite on Paasivuorenkatu 5A, Helsinki. Kokous järjestetään Julius von
Wright -salissa. Kokouskutsu ja asialista löytyy VVT:n nettisivuilta.</span><o:p></o:p></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-90673197376354274602017-02-01T10:05:00.000-08:002017-02-01T10:19:51.075-08:00SOTE-uudistus epäilyttää<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVdl4qh7ktUOM-E94x8ahOOnPVpefl_bWj1BTtAwKFjUbylDGCY3CLxZUggdv_GJPZYjiuudXIz5rXyG4iAdqfg37ScIPNQ-wReIO5yP8TaVU1B6TOgn7HmP0DL4is2sUC4c8im0d5ArI/s1600/Paneeli+24.1.2017+sote.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVdl4qh7ktUOM-E94x8ahOOnPVpefl_bWj1BTtAwKFjUbylDGCY3CLxZUggdv_GJPZYjiuudXIz5rXyG4iAdqfg37ScIPNQ-wReIO5yP8TaVU1B6TOgn7HmP0DL4is2sUC4c8im0d5ArI/s320/Paneeli+24.1.2017+sote.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Lääkärin sosiaalinen vastuu,<br />
Sosiaalipoliittinen
yhdistys,<br />
SOSTE ry, Vapaus Valita Toisin<br />
sekä Metropolia ja HY:n sosiaalityö
järjestivät seminaarin SOTE:en liittyvästä valinnanvapaudesta ja sen
kipupisteistä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Paneelissa olivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan
lisäksi professori Pentti Arajärvi, työterveyslääkäri Markku Seuri, pääsihteeri
Riitta Särkelä ja filosofi Thomas Wallgren. Paneelia luotsasi Ylen kokenut
”sote-toimittaja” Tiina Merikanto.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ministeri Mattila korosti, että nykymeno
perusterveydenhuollon yleisesti tunnustettuine ongelmineen ei ole enää
vaihtoehto, jotain on tehtävä. Hän muistutti, että uudistusta on valmisteltu jo
vuosia ja useamman kerran se on törmännyt erilaisiin ongelmiin ja aloitettu
alusta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
- Katson itsekin olevani pohjoismaisen hyvinvointivaltion
tulos ja sen hengen toivon uudistuksen jälkeenkin olevan voimissaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Valinnanvapaus oli tilaisuuden teema ja siitä Mattila
totesi, että sen tulee olla asiakkaan valinnanvapautta, ei yritysten vapautta
valita asiakkaansa. Huolta on kuitenkin edelleen kannettava kansalaisten
yhdenvertaisuudesta. Valinnanvapaus toteutunee vain suurimmilla paikkakunnilla
ja edelleen jää ongelmaksi, miten ja millä perusteilla kansalaiset palvelujaan
valitsevat – jos ylipäätään pääsevät niitä valitsemaan.<br />
<br /></div>
<h3>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsZbcFbui4Y0uQSXunQqwy8aDrhgIotVjgv5zM1HdM0qBaqHrLaBaTKMNsyXtSejX0L-dGhS2fovQCgDQdfz4-SnHX6TZg9Nd_Opguba8kIc9D6g5RwF4WU-GDS_N83YigBDlynvXqqkI/s1600/Tiina+Merikanto+sirkka+Rousu+ja+Elina+Hemminki+24.1.2017+sote.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsZbcFbui4Y0uQSXunQqwy8aDrhgIotVjgv5zM1HdM0qBaqHrLaBaTKMNsyXtSejX0L-dGhS2fovQCgDQdfz4-SnHX6TZg9Nd_Opguba8kIc9D6g5RwF4WU-GDS_N83YigBDlynvXqqkI/s200/Tiina+Merikanto+sirkka+Rousu+ja+Elina+Hemminki+24.1.2017+sote.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small;">Sirkka Rousu Metropoliasta,</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">toimittaja Tiina Merikanto ja </span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Elina Hemminki LSV:stä.</span></td></tr>
</tbody></table>
Integraatio – tuleeko?</h3>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
SOTE-uudistuksen yksi tavoitteista on terveydenhuollon ja
sosiaalityön integraatio. Kaunis ajatus, mutta toteutuuko?<br />
Asiasta kantoivat
huolta sekä Pentti Arajärvi että Riitta Särkelä. Erityisen ongelmallisena
nähtiin rahoitus ja uudistukselle ladatut säästötavoitteet.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
Arajärvi piti kapitaatioperiaatteen, sosiaali- ja
terveystoimen integraation, valinnanvapauden ja kustannussäästöjen yhtäaikaista
toteuttamista lähes mahdottomana. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uudistuksessa on puhuttu koko ajan ns. kolmannesta
sektorista eli järjestöistä yhtenä palvelujen järjestäjänä. Sosiaalipuolella ne
ovat olleetkin merkittäviä toimijoita muun muassa päihdehuollossa,
lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Tulevassa suunnitelmassa nämä tehtävät
tulisi integroida jollain tavalla sote-keskuksiin. Särkelä näki tässä monia
uhkakuvia. Hiipuuko järjestöissä piilevä laaja osaaminen? Mistä tulee
järjestöjen rahoitus tulevaisuudessa?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Markku Seuri kyseenalaisti uudistuksessa koko kolmannen
sektorin roolin, erityisesti terveydenhuollon puolella. Tähän saakka ei ole
nähty yhtään terveydenhuollon yksikköä, jota ylläpitäisi järjestö – eikä tulla
näkemään tulevaisuudessakaan. Hän myös epäili, että mikäli suuret yksityiset
terveysyritykset saavat kilpailun kautta hoitaakseen jonkin alueen
sote-palvelut, ne tulevat järjestämään itse myös sosiaalityön palvelut, mikäli
se suinkin on saatavissa taloudellisesti kannattavaksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<h3>
Kiire on…</h3>
</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Vaikka kaikki myöntävätkin, että jotain pitää
terveydenhuollollemme tehdä, keskustelussa tuli jälleen esille hallituksen
uudistukseen liittyvä kiire ja sen seurauksena näkyvä hätiköinti.
Lakiluonnokset on nyt julkistettu ja lähtevät lausuntokierrokselle, lausua pitäisi
muutamassa viikossa ja valmista tulla juhannukseen mennessä. Moni kysymys on
avoin ja tuntuu, etteivät kaikki poliitikotkaan ymmärrä, mitä ovat päättämässä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pelkoa herätti julkisen perusterveydenhuollon
yhtiöittämisvaade ja sen seuraukset. Valuvatko sote-rahamme pörssiyrityksiin ja
veroparatiiseihin? Katoaako julkisestakin terveydenhuollosta yhtiöittämisen
myötä hallinnon ja rahankäytön avoimuus? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sote-muutos on ollut käynnissä jo vuosia. Tarkkaa tietoa
ulkoistettujen terveyskeskusten määrästä ja palvelujen laadusta ei ole kerätty,
mutta ainakin 10 % väestöstämme asuu ulkoistettujen terveyspalvelujen alueella.
Seuri kysyikin, tarvitaanko kerralla näin suurta uudistusta vai voitaisiinko
sittenkin edetä varovaisemmin askelin. Siinäpä yksi vaihtoehto. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h3>
Lopuksi</h3>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Uuden järjestelmän pitäisi olla voimassa kahden vuoden
kuluttua. Kansalaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat
seuranneet prosessia hämmentyneinä, useimmat myöntäen, etteivät asiasta mitään
ymmärrä. Uudistus on valtava ja ruohonjuurelta on voitu vain ihmetellä, miten
kaikki käytännön yksityiskohdat aiotaan ratkaista. Valinnanvapaus on saatu
näyttämään ratkaisulta kaikkiin perusterveydenhuollon ongelmiin, mutta ainakaan
palvelun sisältöön sillä on tuskin juurikaan vaikutusta. Yksityinen sote-keskus
ei muutu palvelujen valintataloksi. Suurissa asutuskeskuksissa terveyskeskusten
lienee varauduttava kilpailutuksessa häviämiseenkin. Mitä tapahtuu silloin
rakennuksille, mitä henkilöstölle? Yksityisten lääkärikeskusten yleislääkärit
ovat tähän saakka olleet vapaita ammatinharjoittajia. Kuinka moni heistä haluaa
sitoutua uuden yksityisen sote-keskuksen virkaan ja palkkaan? Monta kysymystä,
vähän vastauksia. </div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Merja Metsä-Heikkilä</b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on erikoislääkäri ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsen</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>--------------------------------------------------------------------</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Vaihtoehtoja katastrofille - nykyisen sote-ehdotuksen kipupisteisiin seminaari 24.1.2017 kokosi Metropolian juhlasaliin noin 180 osallistujaa. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Puhujien esitykset ja linkin seminaarin tallenteeseen löydät VVT:n sivuilta <a href="http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?77056" target="_blank">-tässä linkki.</a></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-16229985554989372392016-12-23T01:58:00.005-08:002016-12-23T02:04:47.431-08:00Ilman säätelyä bioenergian käyttö kääntyy itseään vastaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmxosNWmRyFGnwm44aLrHsvD20D4Y6W_kGWV1RiTpS8yYMe24WE25B_MxTzIOnHKFHx-olVaYbm9q7hm9Gcb9UeXH7bjZt6ys-nMYYdIm6HIPTsp8g_JpFn0ynwWatEaZSEifm8Ow2Qmo/s1600/sini+er%25C3%25A4j%25C3%25A4%25C3%25A4+blogikuva.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmxosNWmRyFGnwm44aLrHsvD20D4Y6W_kGWV1RiTpS8yYMe24WE25B_MxTzIOnHKFHx-olVaYbm9q7hm9Gcb9UeXH7bjZt6ys-nMYYdIm6HIPTsp8g_JpFn0ynwWatEaZSEifm8Ow2Qmo/s320/sini+er%25C3%25A4j%25C3%25A4%25C3%25A4+blogikuva.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><i><span style="font-size: 16px;"><br /></span></i></span>
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><i><span style="font-size: 16px;">Kuva: Sini Eräjää osallistui 30.11. VVT:n järjestämään bioenergian kestävyyttä käsitelleeseen seminaariin. </span></i></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><i><span style="font-size: 16px;"><br /></span></i></span>
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><i><span style="font-size: 16px;">Tilaisuus taltioitiin, ja sen voi katsoa kokonaisuudessaan</span></i></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=4F8h2jV3CaE" style="font-size: 16px;">osoitteessa</a><span style="font-size: 16px;">.</span></i></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><br /></span>
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><br /></span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span>
<span style="font-size: 12pt;">Suomen hallitus ja
bioenergia-alan edustajat ovat kiitelleet kilvan bioenergian kestävyyskriteereitä
koskevaa Euroopan komission esitystä, joka julkaistiin osana uutta uusiutuvan
energian direktiiviä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin (4.12.) todettiin,
että esitys ei tuo minkäänlaisia esteitä biomassojen energiakäytölle. Voidaan
siis jatkaa kuten tähänkin asti ja saada vielä EU-lainsäädännön
kestävyysmerkinnät päälle.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12pt;">Valitettavasti
kommentaattorit ovat oikeassa. Komission esitys </span><span lang="EN-GB"><a href="http://www.eubioenergy.com/2016/11/30/a-dirty-day-for-the-commissions-clean-dream/"><span lang="FI" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">ei tule juuri ohjaamaan
metsäenergian käyttöä kestävämpään suuntaan</span></a></span><span style="font-size: 12pt;">. Ilmaston tai ympäristön kannalta
tässä ei ole mitään kiiteltävää. Komission esitys edellyttää lähinnä
jonkinlaista kansallista metsälainsäädäntöä ja päästöjen laskemista maankäyttö-
ja metsäsektoreilla (ns. LULUCF-sektoreilla). Näiden sektoreiden
päästölaskennasta on oma EU-lainsäädäntöesityksensä, josta vielä neuvotellaan. Kun
se astuu voimaan, jokainen EU-maa tulee täyttämään nämä ”kestävyysvaatimukset”
– kuten myös lähes kaikki Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet
maat. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Komission esityksen
lähtökohtainen ongelma on, että bioenergian kestävyys ei tarkoita samaa kuin metsätalouden
tai puun kasvatuksen kestävyys. Suomessa tiedetään hyvin ettei kansallinen metsälainsäädäntö
ole onnistunut turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta. Vielä vähemmän se on
kyennyt takaamaan päästövähennyksiä bioenergian käytöstä. Etenkään kokonaisten
puiden, kantojen tai usein jopa harvennuspuun polttaminen energiaksi ei </span><span lang="EN-GB"><a href="http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.6b00122"><span lang="FI" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">suomalaisenkaan
tutkimuksen mukaan</span></a></span><span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"> tuota riittäviä päästövähennyksiä – oli metsätalous kuinka ”kestävää”
tahansa. Lainsäädäntö ei myöskään vastaa kantojen ja hakkuutähteiden korjuusta
syntyviin uusiin ympäristöhaasteisiin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Päästöjen pelkkä
laskeminen ei ole sama asia kuin niiden vähentäminen. Metsien ja maa-alueiden
päästötaseesta on tärkeää pitää kirjaa ja saada nämä sektorit mukaan EU:n
ilmastotavoitteisiin. Päästöjen ja nielujen laskeminen ei näillä sektoreilla
toimi kuitenkaan samoilla säännöillä kuin esimerkiksi energiasektorilla. Niiden
täsmällinen arvioiminen on usein hankalaa. Sen myötä on hämmentävää huomata
että Suomi lobbaa parhaillaan EU:ssa metsäsektorille laskentasääntöjä, jotka
piilottaisivat kasvavan bioenergian käytön ja hakkuiden tuottamat päästöt. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Bioenergian käyttöä
ohjaa ensikädessä energiapolitiikka, etenkin uusiutuvan energian tavoitteet ja
tuet. Jos halutaan varmistaa että bioenergia tuottaa merkittäviä
päästövähennyksiä ja on kestävää, täytyy tälle asettaa ehdot energiapolitiikassa.
Komission esitys jättää nämä huolet muiden sektoreiden ja muun lainsäädännön
vastuulle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Rajattomasti
kasvanut metsäenergian ja muun bioenergian käyttö on johtanut lukuisiin
ympäristön ja ilmaston kannalta ongelmallisiin käytäntöihin ympäri Euroopaa. </span><span lang="EN-GB"><a href="http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/uusi-energia-ja-ilmastostrategia-pienentaa-suomen-hiilinielua-pysyvasti"><span lang="FI" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Suomalaiset
kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet</span></a></span><span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"> voimakkaasti Sipilän hallituksen
metsäenergiasuunnitelmia, jotka tulevat johtamaan metsänielujen merkittävään
pienemiseen. Hiljattainen </span><span lang="EN-GB"><a href="http://www.birdlife.org/europe-and-central-asia/black-book"><span lang="FI" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">BirdLife Europen raportti</span></a></span><span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;"> dokumentoi kuinka
jokivarsimetsiä Italiassa on alettu hakkaamaan bioenergiaksi, kuinka EU markkinoille
myyvä venäläinen jättipellettitehdas tekee pellettejä kokonaisesta runkopuusta,
ja kuinka Slovakiassa kokonaisia puita on haettu jopa suojelualueilta
sähköntuotantoa varten. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Tällaiset tapaukset
tuskin vastaavat kenenkään mielikuvaa paremmasta ja kestävästä, uusiutuvaan
energiaan perustuvasta tulevaisuudesta. Jos poliittinen ohjaus ja kannustimet
eivät muutu nykyisestä, eivät myöskään nämä huonot käytännöt tule muuttumaan,
jolloin bioenergian käytön kasvu kääntyy itseään vastaan. Mikäli poliittinen
ohjaus säilyy muuttumattomana, ei markkinoilla myöskään tehdä tilaa
kestävimmille bioenergiavaihtoehdoille, jotka perustuvat puhtaasti vaikka maa-
ja metsätalouden jätteille. Kestävyyskriteerit tai lainsäädäntö, joka ei tarjoa
muuta kuin vihreän leiman varsinaisiin ongelmiin puuttumatta, ei tarjoa sitä
vakaata toimintaympäristöä tai parempaa julkisuuskuvaa, jota monet
bioenergia-alalla kaipaavat. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">EU:ssa on jo
kokemusta siitä miten käy jos bioenergian ongelmia koetetaan ratkoa puolivillaisella
kestävyyslainsäädännöllä. Liikenteen biopolttoaineille, joita tehdään lähinnä
maataloustuotteista, esitettiin kestävyyskriteereitä jo vuonna 2009. Nämä
kriteerit sivuuttivat kysymyksen epäsuorista maankäytön muutoksista (ILUC)
johtuvista päästöistä, jotka tekevät monista ruokakasveista valmistetuista
biopolttoaineista fossiilisia vaihtoehtoja pahempia. Päästöongelmat eivät
kuitenkaan sivuuttamalla kadonneet vaan kasvava kriittikki tiedeyhteisön ja
kansalaisten suunnalta pakotti lopulta EU:n muuttamaan biopolttoaineiden
kestävyyslainsäädäntöä vuonna 2014. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Politiikan ja
ohjauskeinojen muuttaminen kesken kaiken voi olla myrkkyä alan toimijoille,
jotka hakevat vakaata toimintaympäristöä. Käykö metsäenergian kanssa nyt samoin,
jos tiede ja todellisuus ohitetaan, vai olisiko parempi laittaa asiat saman
tien oikeille raiteille? Bioenergian käytölle kaivataan selkeitä linjauksia, joilla
voidaan rajoittaa sen kontrolloimatonta kasvua. EU:n tulisi kaikin keinoin torjua
maatalousmaata kuluttavien ruokakasvien, suoraan metsistä tulevan runkopuun ja
biomassan käyttöä tehottomaan sähköntuotantoon, vaikka se tapahtuisi uusiutuvan
energian nimikkeellä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<b><i><span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Sini Eräjää<o:p></o:p></span></i></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">Kirjoittaja toimii BirdLife Europe -järjestön
bioenergia-asiantuntijana Brysselissä.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-68457150174655906332016-10-24T06:19:00.000-07:002016-10-24T06:28:50.346-07:00Tiekartta ulos Euroopan umpikujasta<div class="MsoNormal">
EU:n entisen
puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johtama European Policy Centre on julkaissut
tuoreen raportin aiheesta <i>Countering a
regressive and illiberal Europe</i>, johon kannattaa tutustua myös meillä Suomessa.
Raportissa käydään jäsentyneesti läpi Euroopan unionin nykytilaa. Raportti kuvaa
yhteisöä, joka on kasvanut niin eripuraiseksi että yhteisymmärryksen löytäminen
on yhä vaikeampaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n puolustajat ovat
perinteisesti vastanneet tällaisiin puheisiin toteamalla että unioni on aina
kasvanut kriisien kautta. Tällä kertaa kuitenkin kriisejä on useita, ja ne
vetävät yhteisöä eri suuntiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Talous- ja eurokriisien
ohella unionia repivät geopoliittinen kriisi, terrorismin uhka sekä
maahanmuutto- ja pakolaiskriisi. Jälkimmäinen on lisännyt eripuraa vanhojen ja
uusien jäsenmaiden välillä sekä johtanut Ison-Britannian päätökseen erota
unionista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU ei ole kyennyt
ratkaisemaan näitä ongelmia kansalaisten toivomalla tavalla. Tämä on osaltaan
ruokkinut unionia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja sekä vahvistanut äärimmäisyysajattelua
eri jäsenmaissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tutkimuslaitoksen käsittelemässä
”polykriisissä” ei ole kyse ainoastaan unionin jatkuvuudesta vaan jostain
paljon tärkeämmästä: eurooppalaisen elämäntavan turvaamisesta, joka perustuu
avoimuudelle, vapaudelle sekä jäsenmaiden sisäiselle ja kansainväliselle
yhteistyölle. Kasvava kansallismielisyys ja muukalaisviha johtavat helposti
syviin ristiriitoihin, joista väkivaltaiset konfliktit eivät ole kaukana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Raportti tarjoaa muutamia
ohjeita, joita kannattaisi noudattaa, jotta vältymme ongelmien kärjistymiseltä:<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 18.0pt;">
</div>
<ol>
<li>Keskitytään olennaiseen ja pyritään saamaan niissä myös tuloksia. Priorisoidaan
mitkä asiat ovat EU:n tulevaisuuden kannalta olennaisia. Laajentamalla unionin
toimintaa joka suuntaan ongelmat vain mutkistuvat entisestään.</li>
<li>Arvioidaan globalisaation etuja ja haittoja, ja korjataan kurssia sen
mukaisesti. Veropakolaisuuden suitsiminen, sosiaalisten oikeuksien
kunnioittaminen ja ympäristöturvallisuuden puolustaminen EU:n sisällä ja kansainvälisessä
kaupassa ovat askeleita oikeaan suuntaan. TTIP- ja CETA-neuvottelujen herättämä
huoli kansalaisten keskuudessa osoittaa ettei unionin uskota kykenevän enää
puolustamaan näitä perusasioita.</li>
<li>Nostetaan täysjäsenyyden edut esille ja vältetään uusien jakolinjojen
muodostuminen yhteisön sisälle. Jäsenmaiden on ymmärrettävä että etujen lisäksi
niillä on myös velvollisuuksia, jotka on täytettävä jotta unioni säilyisi
toimintakykyisenä. Meidän on kyettävä puuttumaan unionin sisällä tapahtuviin rikkomuksiin,
minkä vuoksi yhteisten päätösten toimeenpanon valvontaa on tehostettava.</li>
<li>Puututaan EU:n toimintaa panetteleviin kirjoituksiin jäsenmaissa. Se ei
tarkoita sananvapauden rajoittamista vaan vääristelevien tietojen korjaamista
sekä EU:n päätösten ja aikaansaannosten proaktiivista tiedottamista. Ennen
kaikkea: lopetetaan unionin syyllistäminen kaikista ongelmista. EU on sitä mitä
jäsenmaat haluavat ja päättävät. Sen epäonnistuminen on osoitus jäsenmaiden
kollektiivisesta heikkoudesta.</li>
</ol>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg5CEVSCYSGzshLGqX94YJMwPechvwxHhehJOIPVUc6eShn1RbKkjUMfXzXtsbZlPoAAOeGzScXPQMSn4WB3QuJd6Ec1DWNIWjTstD_y8t2LBwlK0TTyT9xwlbtwzIFwMuIz6VkQ31p8E/s1600/Kansi+Hajoaako+unioni+-lopullinen+versio.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg5CEVSCYSGzshLGqX94YJMwPechvwxHhehJOIPVUc6eShn1RbKkjUMfXzXtsbZlPoAAOeGzScXPQMSn4WB3QuJd6Ec1DWNIWjTstD_y8t2LBwlK0TTyT9xwlbtwzIFwMuIz6VkQ31p8E/s320/Kansi+Hajoaako+unioni+-lopullinen+versio.jpeg" width="225" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Vapaus valita toisin ry.
käsittelee näitä aiheita tuoreessa kirjassaan <b><i>Hajoaako unioni? Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä</i>.</b> Se
sisältää asiantuntija-artikkeleita unionin tulevaisuudesta muun muassa historian,
talouden, valtiosäännön, sukupuolten tasa-arvon, siirtolaisuuden ja
pakolaiskysymysten sekä ympäristön näkökulmasta. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla la 29.10. klo 15.00- 15.45
Messukeskuksen auditoriosalissa 201. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Lue lisää raportista: <o:p></o:p></span></div>
<span lang="EN-GB" style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 12.0pt;"><a href="http://www.epc.eu/documents/uploads/pub_7020_countering.pdf">EU@60 Countering a regressive & illiberalEurope</a></span><span lang="EN-GB" style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 12.0pt;"> </span>Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-39396392737852771482016-10-18T06:22:00.000-07:002016-10-18T06:22:04.209-07:00Kansainväliset sopimukset viitoittavat tietä tulevaisuuteen<div class="MsoNormal">
EU on hyväksynyt kuluneen
vuosikymmenen aikana useita sopimuksia, joilla on merkitystä myös
elinkeinoelämän kannalta. Tuoreimmat esimerkit ovat viime vuodelta, jolloin
allekirjoitettiin sekä Pariisin ilmastosopimus että hyväksyttiin YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet vuodelle 2030.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ilmastosopimus oli näistä
käänteentekevin, sillä se määrittelee pitkälle tulevaisuuteen kansainvälisen
yhteisön tahtotilan. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen enintään kahteen
asteeseen ohjaa tästä eteenpäin yritysten strategisia valintoja. Siitä saatiin
ensimmäisiä vihjeitä lokakuussa, jolloin lentoyhtiöt pääsivät sopuun lentoliikenteen
päästöjen kasvun pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä (HS 7.10.). Saksan liittoneuvosto
hyväksyi puolestaan päätöslauselman, jonka mukaan polttomoottoreilla toimivien
uusien autojen myynti kielletään vuoteen 2030 mennessä (Yle 11.10.). Ruandassa
päästiin taas yhteisymmärrykseen ilmastolle haitallisten HFC-kaasujen
rajoituksista (HS 16.10.).<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxWUpZPQHYNXODpi5b9z7u39kKjcaXVymXYcQ1e46AwKY_X1cMh5mKUhWPUlXMXq7FI1hkJ32SBI8K2vpbAVfZ0KCMC6-yWRf7ggnF0MH1RePKjoTGuBo2EUzqp96-mahQCeSA4FSTTkU/s1600/Tyomiehet_18-10-16.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxWUpZPQHYNXODpi5b9z7u39kKjcaXVymXYcQ1e46AwKY_X1cMh5mKUhWPUlXMXq7FI1hkJ32SBI8K2vpbAVfZ0KCMC6-yWRf7ggnF0MH1RePKjoTGuBo2EUzqp96-mahQCeSA4FSTTkU/s320/Tyomiehet_18-10-16.jpeg" width="210" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Kansainväliset
sitoumukset heijastuvat ennen pitkää myös lainsäädäntöön, jolloin ne muuttuvat
normiohjaukseksi. Ne kannattaisi ottaa huomioon mieluummin etu- kuin
jälkikäteen, jolloin olemme jo auttamattomasti jäljessä teknologisten
innovaatioiden kehittämisessä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vastaavia uutisia on
tulossa lisää lähiaikoina. Seuraavana listalla ovat todennäköisesti ympäristön
kannalta haitalliset tuet, joiden luopumisesta sovittiin vuonna 2010 sovitussa
luonnon monimuotoisuuden vähenemistä koskevassa Nagoyan pöytäkirjassa ja sen
sisältämissä Aichi-tavoitteissa. Haitallisia tukia koskeva määräaika on
umpeutumassa vuonna 2020.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sama koskee bioenergian
kestävyyskriteereitä. EU-komissio julkaisee niistä esityksensä todennäköisesti joulukuun
alussa. Tuolloin selviää katsooko se bioenergian ilmastoneutraaliksi kuten
Suomen metsäteollisuudessa on ollut tapana. Kansainvälisissä keskusteluissa
näkemykset ovat muuttumassa biomassan kannalta kielteisiksi. Perinteinen
näkemys, jonka mukaan bioenergian käytöstä vapautuva hiilidioksidi palautuu
ennen pitkää takaisin luonnolliseen kiertoon, ei herätä kaikissa vastakaikua.
Piipun päästä mitattuna biomassa tuottaa enemmän päästöjä kuin kivihiili.
Ihmiskunnalla ei ole aikaa odottaa vuosikymmeniä bioenergian käytöstä
vapautuvan hiilen sitoutumista uuteen biomassaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Asia on kansallisesti
hankala, sillä bioenergiaa tuottaviin laitoksiin on tehty merkittäviä
investointeja. Taloudellisista seurauksista huolimatta tässä – kuten kaikissa tilanteissa
– kannattaisi ottaa tosiasiat annettuina. Kansallisen menestyksen kannalta
olisi viisasta satsata innovaatioihin, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan
tietoon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kotimainen keskustelu
bioenergian kestävyyskriteereistä varmasti kiihtyy mitä lähemmäksi EU-komission
tiedonantoa päästään. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vapaus valita toisin ry. järjestää aiheesta seminaarin <b>ke
30.11. klo 17-19 Tieteiden talolla.</b> </div>
<div class="MsoNormal">
Tilaisuutta voi seurata myös suorana VVT:n
verkkosivuilla julkaistavan linkin kautta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<i>Kuva: J</i><i>akob Tuggener, The Family of Man, 1955</i><i><o:p></o:p></i></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-62257001204942056882016-10-02T23:42:00.000-07:002016-10-02T23:52:32.548-07:00EU:n kriisi syvenee entisestään<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOgt-773AIYl5s_47-mak5kFAdgqP5xNpid38lAfec0V_kPq_ZmOQdbroRVPY3moQThf2UH6P7LwhyGY5xvKAnHTpU3cxU_N8pGfm5dpsYQyJ5FBEHAXKlkI7FPW-4sUASdC7ESlzdfqw/s1600/Eero+2.10.2016+blogi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOgt-773AIYl5s_47-mak5kFAdgqP5xNpid38lAfec0V_kPq_ZmOQdbroRVPY3moQThf2UH6P7LwhyGY5xvKAnHTpU3cxU_N8pGfm5dpsYQyJ5FBEHAXKlkI7FPW-4sUASdC7ESlzdfqw/s320/Eero+2.10.2016+blogi.jpg" width="221" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Unkarin kansanäänestys
EU:n pakolaiskiintiöistä on tuore takaisku unionin toiminnalle. Britannian
päätettyä viime kesänä irtautua EU:sta kritiikki sitä kohtaan on kasvanut etenkin
Unkarissa ja Puolassa.<br />
<br />
Kasvaneiden pakolaisvirtojen ja lisääntyneen
maahanmuuton seurauksena populistiset ääriliikkeet ovat voimistuneet kaikkialla
Euroopassa.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pääministeri Viktor
Orbanin hallituskausi on ollut surullista katsottavaa solidaarisuuden ja
vastuunjaon puolesta toimiville eurooppalaisille.<br />
<br />
Vaikka alle puolet
unkarilaisista vaivautui osallistumaan 2.10. järjestettyyn kansanäänestykseen, selvä
enemmistö niistä jotka äänestivät torjui EU:n johtajien vuosi sitten vaivalla
sopiman 160.000 pakolaisen jakosuunnitelman. Unkarin osuus kiintiöstä olisi
ollut vajaa 1300 pakolaista. Se oli Orbanin mielestä liikaa vaadittu.<br />
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suunnitelma oli jo
valmiiksi edennyt kehnosti. Vuoden aikana vain alle 8000 pakolaista on saatu
siirrettyä sopimuksen mukaisesti uusiin kohdemaihin. 152.000 ihmistä odottaa
edelleen sen toimeenpanoa. Unkarin kansanäänestyksen jälkeen sopimus uhkaa raueta
lopullisesti. Se ei lupaa hyvää muullekaan EU-yhteistyölle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sama asetelma voi toistua
ensi vuonna järjestettävissä Ranskan presidentinvaaleissa. Vaalien toiselle
kierrokselle on mitä ilmeisimmin nousemassa Kansallisen rintaman Marine Le Pen
ja konservatiivien Alain Juppé. Istuva presidentti Francois Hollande ja
presidentin paikkaa uudelleen havitteleva Nicolas Sarcozy ovat molemmat niin
epäsuosittuja ettei heillä uskota olevan mahdollisuuksia jatkoon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Näissä asetelmissa Juppén
uskotaan menestyvän parhaiten. Ranskassa, kuten myös Yhdysvalloissa tällä
hetkellä, eletään kuitenkin pelonsekaisia hetkiä. Yksikin terrori-isku voi
muuttaa asetelmia ääriehdokkaan hyväksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Le Penin valinta
presidentiksi merkitsisi todennäköisesti umpikujaa koko Euroopan unionille. Le
Pen on luvannut viedä maansa EU-jäsenyyden kansanäänestykseen, jos hänet
valitaan Ranskan johtoon. Ranskan irtautuminen unionista olisi todennäköisesti
kuolinisku sen toiminnalle: EU tuskin kestäisi sen keskeisen perustajajäsenen
eroa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä olisi onneton
lopputulos kaikille – eikä vähiten myös Suomelle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n jäsenmaissa
kaivataan nyt kipeästi valistunutta ja monipuolista keskustelua unionin toiminnasta.
Vapaus Valita Toisin ry. yrittää tehdä tässä oman osuutensa julkaisemalla
lokakuussa kirjan EU:n tulevaisuudennäkymistä sekä järjestämällä aihetta
koskevan seminaarin 7.12. Toivon että ne auttavat osaltaan ymmärtämään EU:n tilannetta
ja kehitystarpeita.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen, </i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></i><br />
<i><br /></i>
<pre style="background: white;"><span lang="EN-US" style="color: #333333; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Kuva: Shiu-min Tsay. Welt Austellung der Photographie 1964.<o:p></o:p></span></pre>
</div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-87030970917944080472016-08-30T07:40:00.000-07:002016-08-30T07:40:20.224-07:00Tarvitaan punavihreää yhteistyötä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgep1mt8kNmkMs_60lGaFItJzamwkliMDQDpXx-RSiEj_trATzaHitQqUjSwKUXlAiU869sVNuNk1muDDTqFevN-Jzffh_Z8-ISua11zyCRBClK1xBAwv-E8fjj5ouoIW7pK6wjuM35180/s1600/tuomioja-nettiinn.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgep1mt8kNmkMs_60lGaFItJzamwkliMDQDpXx-RSiEj_trATzaHitQqUjSwKUXlAiU869sVNuNk1muDDTqFevN-Jzffh_Z8-ISua11zyCRBClK1xBAwv-E8fjj5ouoIW7pK6wjuM35180/s320/tuomioja-nettiinn.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Suomessa on tilanne, jossa hallitus ajaa ja toteuttaa politiikkaa, joka kasvattaa eriarvoisuutta, on tuomassa luokkayhteiskuntaa takaisin ja on heikentämässä hyvinvointivaltion peruspalveluita. Tätä vastaan oppositio: SDP, Vihreät ja Vasemmisto, on hyvin yhtenäisesti eduskunnassa toiminut, mutta kansalaisille ei ole oikein hahmottunut millälailla oppositio tekisi asiat toisin.<br />
<b><br /></b>
<b>Punavihreä yhteistyö</b><br />
<b><br /></b>
Meidän täytyy saada suunnanmuutos Suomeen. Ja yksi tapa edistää tätä olisi se, että nämä kolme oppostiopuoluetta ryhtyisivät keskustelemaan keskenään ohjelmallisista kysymyksistä, ja tekemään aloitteita ja ehdotuksia. Se ei tarkoita blokkien muodostamista, me tarvitsemme muitakin.<br />
<br />
<b>Tarvitsemme selkeän vaihtoehdon</b><br />
<b><br /></b>
Yhteistyö olisi hyödyllistä kaikille, sillä se pakottaisi meidätkin, niin sosialidemokraatit kuin muut, testaamaan omia ajatuksia ja kehittämään niitä yhdessä muiden kanssa. Tällälailla me voimme luoda innostavan ja uskottavan vision sille Suomen suunnan muutokselle, jota vaalien jälkeen haluamme toteuttaa.<br />
<br />
Erkki Tuomioja<br />
hallituksen jäsen<br />
Vapaus valita toisin ry<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzugqXhsR1lO7GlUYgRQ_TcNPT_Omin1RbMqP_xchg_UBQiePsW7EBOxYpggSMA0XVvUgE4C6Or22mRK2V0GQ' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-18602426206286129642016-08-07T11:03:00.000-07:002016-08-07T11:05:15.444-07:00Talouspolitiikka tuuliajolla<br />
<div class="MsoNormal">
Ensiksi avoin tunnustus:
en ole kansantaloustieteilijä enkä välttämättä hahmota jokaista syy-seuraus
-suhdetta talouspolitiikassa. Sen vuoksi päätin tarttua saksalaisen taloustoimittajan
Ulrike Herrmannin pari vuotta sitten julkaisemaan ja Kustannusyhtiö Inton viime
vuonna suomentamaan teokseen <i>Pääoman
voitto – kasvun, rahan ja kriisien historia</i>. </div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-RqnpuhQQP3TARPDZBH6UD4ryxN3QWN1H6jcJgUi-90FZKlENhpKvF5A8WMkI3QYZQG3WznIQfbMfG1sMsEH_pdrkVwOgf9V9Je65K5wDo0fORxTuzRpT7EQGLLxTObcf17X7wil9630/s1600/VVT+blogi+toinen+kuva+7.8.2016.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-RqnpuhQQP3TARPDZBH6UD4ryxN3QWN1H6jcJgUi-90FZKlENhpKvF5A8WMkI3QYZQG3WznIQfbMfG1sMsEH_pdrkVwOgf9V9Je65K5wDo0fORxTuzRpT7EQGLLxTObcf17X7wil9630/s320/VVT+blogi+toinen+kuva+7.8.2016.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Teos on kiinnostava
katsaus rahoitusmarkkinoiden, globalisaation ja kapitalismin historiaan. Se on
tarkoitettu kaltaisilleni lukijoille, jotka tiedostavat modernin yhteiskunnan
toiminnan ehtona olevan vaatimuksen talouskasvusta, mutta tunnistavat siihen
liittyvät ongelmat, jotka uhkaavat ajaa maailman vakaviin vaikeuksiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herrmannin kirja nostaa
esille useita epäkohtia, joihin hän kaipaa muutosta, mikäli aiomme selvitä
tulevista vuosikymmenistä ilman väkivaltaisia yhteenottoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suurten liikepankkien
asema on historian saatossa kasvanut sellaisiin mittoihin ettei niitä voi enää
päästää konkurssiin ajamatta koko talousjärjestelmää ahdinkoon.<br />
<br />
Tämä
riippuvuussuhde selittää osin Kreikan, Irlannin, Espanjan ja Portugalin
velkakriisin viimeaikaiset järjestelyt. Euroopan keskuspankki ja euromaiden johtajat
mobilisoivat valtavia summia rahaa vaikeuksiin ajautuneille maille, joiden velkaantuminen
uhkasi ajaa saksalaiset ja ranskalaiset pankit vararikon partaalle. Sitomalla
kaikki euromaat osaksi velkajärjestelyjä pelastettiin keskieurooppalaiset liikepankit
pinteestä, joka oli suistaa koko EU:n syvään kriisiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herrmannin mukaan suurten
liikepankkien velkojen takaaminen ei kuitenkaan kuuluisi yhteiskunnalle.
Riippuvuussuhteen hyväksyminen johtaa helposti toistuviin ylilyönteihin ja
tarpeettomaan riskinottoon, kuten on käynyt monissa muissa EU:n ulkopuolisissa
maissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjassa nostetaan esille
myös Saksan talousuudistuksen (Agenda 2010) myötä laskeneet minimipalkat, minkä
tuloksena Saksan talous saatiin vahvaan nousuun. Sen seurauksena muut euromaat
ovat joutuneet tekemään samoin tuhoisin seurauksin: kotimainen kysyntä ja työllisyys
polkevat paikoillaan, koska kotitalouksien käytettävissä oleva varallisuus on pienentynyt.
Ratkaisuksi Herrmann suosittelee minimipalkkojen nostamista ja tuloerojen
tasaamista, jotta yhteiskunnan rattaat saadaan pyörimään myös muualla kuin
vientisektorilla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herrmannin kirja loppuu
selvästi kesken. Hänen mukaansa nykyinen talousjärjestelmä ajautuu vääjäämättä
umpikujaan, koska se ei kykene toimimaan ympäristön reunaehdoilla. Kulutuksen
kasvun myötä luonnonvarojen käyttö on kasvanut kestämättömälle tasolle, mikä
vie lopulta pohjan myös talouden toiminnalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herrmann päättää kirjansa
toteamalla ettei ”kapitalismin loppu ole historian loppu eikä maapallon loppu –
eikä todennäköisesti edes ihmiskunnan loppu, vaikka teemmekin parhaamme
tuhotaksemme omat elinehtomme. Tulevaisuudessa rakentuu uusi järjestelmä, jota
ei vielä kyetä hahmottamaan.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lukijaa jää vaivaamaan
kirjoittajan huolettomuus. Vallitsevan talousjärjestelmän muuttaminen ei
tapahdu kivuttomasti, vaan se merkitsee todennäköisesti järkyttäviä
murhenäytelmiä eri puolilla maapalloa. Herrmannin teosta lukiessa syntyy
käsitys että kirjoittaja pitää niitä vääjäämättöminä, mutta sivuuttaa kokonaan niiden
käytännön seuraukset.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Herrmannin asenne noudattaa
tässä suhteessa valtavirtaa. Monet päättäjät ovat toki tietoisia nykyisen
talousjärjestelmän puutteista. Harva kuitenkaan kyseenalaistaa jatkuvaan
talouskasvuun perustuvaa ajatusmallia – saati etsii vastausta miten pääsemme ulos
pinteestä ilman ympäröivän yhteiskunnan kriisiytymistä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<i><span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 12.0pt;">Kirjoittaja
on VVT:n puheenjohtaja</span></i>Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-48238039841089357322016-07-01T12:56:00.001-07:002016-07-01T12:56:30.643-07:00Erkki Tuomiojan merkkipäivä ja uusi kirja Euroopan unionin tulevaisuudesta<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDH-vEQbS2M3br1EuBbglMdXYoIiLoucwUAo1kpBRQTLocPN_XZa_xCQIPOISlssOOar5GIbiPn0yFgAU3jNAhzvuAqrUUe4uV2u-kUWZoEgw-VtyULKRq6XnE0uPLFTueEz7hq14W9aw/s1600/1376045014_Ekipienempi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDH-vEQbS2M3br1EuBbglMdXYoIiLoucwUAo1kpBRQTLocPN_XZa_xCQIPOISlssOOar5GIbiPn0yFgAU3jNAhzvuAqrUUe4uV2u-kUWZoEgw-VtyULKRq6XnE0uPLFTueEz7hq14W9aw/s320/1376045014_Ekipienempi.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">VVT:n toimesta tekeillä olevan Euroopan unionia käsittelevän kirjan mallikappale luovutettiin Erkki Tuomiojalle hänen 70-vuotispäivänään 1.7.2016. Samalla hänelle luovutettiin noin 200 nimen lista onnittelijoita, jotka ovat tilanneet kirjan ennakkoon. Tuomioja on yhdistyksen perustajajäsen ja alusta saakka VVT:n kantavia voimia. Kirja sopii mainiosti luovutettavaksi ei-EEC liikkeen aktivistille, joka sittemmin toimi unionin ulkoministerinä Ukrainan kriisin aiheuttamana erityisen kriittisenä aikana Suomen puheenjohtajakaudella.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Kirja ilmestyy syksyllä. Sen nimi on ”Hajoaako unioni?”. Sitä esitellään VVT:n järjestämässä aihepiirin seminaarissa ja lokakuun kirjamessuilla.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Kirja käsittelee EU:n kohtalon kysymyksiä. </span></span><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Kansalliset rajat ylittävää politiikka tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sitä edellyttävät ylikansalliset yritykset, pääomavirrat ja tuotannon siirrot maasta toiseen, veroparatiisit ja muut talouden ilmiöt. Samaa vaativat luonnon kestävyys, rajat ylittävä tiedonsiirto ja siirtolaisuus.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Miksi näitä asioita hallinnoimaan perustettu Euroopan unioni natisee liitoksissaan? Englanti jättää unionin. Yhä useampi esittää luopumista eurosta ja paluuta kansallisiin valuuttoihin.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Missä on ongelma? Onko vauhti ollut liian kova? Kansat eivät pysy mukana? Näyttäytyykö unioni mekanismina, joka välittää globaalin finanssikapitalismin vaatimukset kansallisen politiikan rajoitteiksi sen sijaan, että sen koettaisiin vahvistavan politiikan mahdollisuuksia kansalliset rajat ylittämällä? Tuhoaako yhdenmukaistava säätely Euroopan vahvuuden, kansallisen monimuotoisuuden?</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Maan eturivin asiantuntijat analysoivat kirjassa tilannetta talous- ja aatehistorian, demokratian, sukupuolten tasa-arvon, ympäristön, muuttoliikkeen, talouden ja unionin sisäisten toimintamekanismien kannalta.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: small;"></span><br />
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 12.8px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; orphans: auto; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Kirjan kustantaa Into Kustannus Oy ja sen ovat toimittaneet Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö-Koskinen. </span><span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">Kirjan voi tilata ennakkoon (hinta 22 euroa, sisältäen postikulut) lähettämällä </span></span><span style="text-align: start; word-spacing: 0px;"><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">tilaajan tiedot (nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite) osoitteeseen </span></span><span lang="EN-US" style="background: white; color: black;"><a href="https://www.blogger.com/null" style="color: #222222;"><span style="text-align: start; word-spacing: 0px;"><span lang="FI" style="color: #386eff;"><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">vapausvalitatoisin<wbr></wbr>@gmail.com</span></span></span></a></span><span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: Calibri; font-size: small;">.</span></span></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-15021158587212385262016-06-30T05:54:00.000-07:002016-06-30T05:57:59.364-07:00Brexit on vakava varoitus Euroopan unionille<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsb3zVBt2uus5mfY2NjcpooGN1GBbnXotkVUA1s8RE86RV16bhTaDAUI0VZd5VuCOD77OQM5-i79m_QTVINBveMdrKCHpNLLzWyaK8rpQEirarnGQYbW5-0PeXxB8HiDxzuyGqfJOH93Y/s1600/30.6.2016+blogin+kuva.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="139" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsb3zVBt2uus5mfY2NjcpooGN1GBbnXotkVUA1s8RE86RV16bhTaDAUI0VZd5VuCOD77OQM5-i79m_QTVINBveMdrKCHpNLLzWyaK8rpQEirarnGQYbW5-0PeXxB8HiDxzuyGqfJOH93Y/s200/30.6.2016+blogin+kuva.jpg" width="200" /></a></div>
Ison-Britannian
kansanäänestyksen tulos oli pysäyttävä kokemus jokaiselle, joka on seurannut läheltä
unionin toimintaa ja kehitystä. 17 miljoonan äänestäjän viesti on syytä ottaa
tosissaan, mikäli EU aikoo säilyä toimintakykyisenä. Keskeisen jäsenmaan
irtautuminen unionista on vakava varoitus, johon on pakko puuttua.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Äänestyksen jälkeisessä
uutisoinnissa painopiste on ollut Brexit-leirin perusteettomissa <a href="https://www.facebook.com/breakfastnews/videos/10153849443653983/">lupauksissa. </a>Osa
väitteistä oli toki tekaistuja. Se ei kuitenkaan muuta tosiasiaa että
kansanäänestyksen taustalla oli äänestäjien syvä <a href="https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/jun/15/brexit-working-class-sick-racist-eu-referendum">turhautuminen</a>, jota
EU:n itseriittoinen toiminta on osaltaan ruokkinut.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:lla on kolme keskeistä
ongelmaa, jotka on syytä ratkaista, mikäli se aikoo saada takaisin kansalaisten
luottamuksen. Ensimmäinen ongelma johtuu kiristyneen kansainvälisen kilpailun aiheuttamasta
rakennemuutoksesta, jonka seurauksena osa väestöstä kokee syrjäytyneensä tai jääneensä
paitsi yleisestä talouskehityksestä. Toinen ongelma liittyy itälaajentumisen
jälkeisen päätöksenteon heikentymiseen, jonka tuloksena yhteisymmärryksen
saavuttaminen Kreikan velkakriisin ja pakolaiskriisin kaltaisissa kysymyksissä
on ollut ylivoimaisen vaikeaa. Kolmas ongelma koskee EU:n päätöksenteon
irrallisuutta ihmisten arjesta, jonka seurauksena harva tunnistaa unionin
merkitystä kansallista lainsäädäntöä ohjaavana tekijänä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ensimmäisen osalta
ratkaisun löytäminen lienee helpointa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo
on tuotava takaisin EU:n toiminnan keskiöön – muussa tapauksessa se menettää lopullisesti
valtakirjansa. Koheesio- ja rakennerahastojen ohella EU:n toimintaan on luotava
uusia välineitä, joilla kansalaisten syrjäytymistä ja eriarvoistumista voidaan
hillitä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toinen kysymys on EU:n
tulevaisuuden kannalta ratkaisevin: sen on viimein tunnustettava ettei yhteisen
rintaman tavoitteleminen päätöksenteossa ole nykyolosuhteissa järkevää.
Itälaajentumisen jälkeen EU:n jäsenmaat muuttuivat arvoiltaan ja tavoitteiltaan
niin heterogeenisiksi ettei yhteisymmärrystä tahdo enää syntyä, ja jos syntyy, lopputulos
on usein vesittynyt alkuperäiseen tavoitteeseen nähden.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n on vihdoin
siirryttävä eritahtisen päätöksenteon aikaan, jossa saman mieliset maat voivat
halutessaan edetä muita nopeammin, ja jossa muut voivat noudattaa matalampaa
kunnianhimoa. Jäsenmaat ovat toistaiseksi vältelleet tällaista lähestymistapaa
peläten sen hajottavan unionin toimintaa. Lopputulos on ollut päinvastainen:
konsensuksen tavoittelu on vaikeuttanut päätöksentekoa, mikä on heikentänyt
unionin arvovaltaa entisestään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Eritahtisesta
päätöksenteosta on jo kokemuksia muun muassa talous- ja rahaliiton sekä
Schengen-yhteistyön saralla. Sen laajentamista myös muuhun toimintaan ei pidä
epäröidä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ranskan ja Saksan
ulkoministerit ehtivät jo näyttää suuntaa julkaisemalla Brexit-äänestyksen
jälkeen <a href="http://www.auswaertiges-amt.de/cae/servlet/contentblob/736268/publicationFile/217575/160624-BM-AM-FRA-DL.pdf">kannanoton</a>, jossa he suosittelivat yhteistyön tiivistämistä sisäisen
turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan, pakolaiskysymysten ja
maahanmuuton sekä talous- ja rahaliiton saralla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Uudistuksiin ei pidä
kuitenkaan ryhtyä ellei niille löydy riittävää poliittista kannatusta. Tukea ei
saavuteta ellei EU-asioita kyetä avaamaan rivikansalaisille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kokemus on osoittanut
ettei viestintätyötä voi jättää yksin EU-toimielinten vastuulle. Niiden kyky
tavoittaa kansalaisia riittävän laajassa mitassa on rajallinen. Vastuu kuuluu
kaikille jäsenmaille, joiden intressissä on että ymmärrys unionissa käsiteltäviin
kysymyksiin paranee nykyisestä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
EU:n toiminta on saatava
nykyistä ymmärrettävämmäksi tuomalla sen sisältö lähemmäs kansalaisia. Tässä
valtiollisilla TV- ja radioasemilla on tärkeä rooli. Yleisradio on jo osaltaan
petrannut raportointiaan tuomalla EU-päättäjiä saman pöydän ääreen
haastateltaviksi ajankohtaisohjelmissa. Vastaavaa toivoisi myös muilta
toimijoilta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vapaus valita toisin ry.
kantaa kortensa kekoon julkaisemalla syksyllä kirjan EU-kysymyksistä. Kustannusyhtiö
Inton julkaiseman kirjan (Hajoaako unioni?) kirjoittajina on joukko alan
johtavia asiantuntijoita, joilta VVT on pyytänyt analyysiä EU:n tulevaisuudesta.
Kirjan voi tilata ennakkoon (hinta 22 euroa, sisältäen postikulut) lähettämällä
<span lang="EN-US">tilaajan tiedot
(nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite) osoitteeseen </span><span lang="EN-US"><a href="mailto:vapausvalitatoisin@gmail.com"><span style="color: #386eff; mso-bidi-font-family: Helvetica;">vapausvalitatoisin@gmail.com</span></a></span><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i><span lang="EN-US">Eero
Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></span></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on
VVT:n puheenjohtaja ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri. </i><i><span lang="EN-US">Hän toimi Euroopan parlamentin virkamiehenä vuosina 1995-2002.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">Kuva: Jeanloup Sieff. Welt Austellung
der Photographie 1964.</span></i><i><o:p></o:p></i></div>
<br />
<div>
<!--[if !supportFootnotes]--><br clear="all" />
<hr align="left" size="1" width="33%" />
<!--[endif]-->
<br />
<div id="ftn1">
<div class="MsoFootnoteText">
<br /></div>
</div>
<div id="ftn3">
</div>
</div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-63956513870032466012016-05-19T12:23:00.002-07:002016-05-25T03:44:13.671-07:00Ilmastonmuutos ja pakolaiskysymykset keräsivät ennätysyleisön VVT:n ja SLL:n yhteiseen seminaariin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgktM3clJWTDWvUTdyOGTE7lHxnmqaXi4bF6PR6PrUM-0tc-ZhyphenhyphenTgzMPthWvNupVM6FVeBqTh-z8zVMlyPdTaMwAozHDYF6EuSFwrsim9J7lbDYV1vB0d8QE654HEGEx7B6EjTeX8ZivII/s1600/Ilmastoseminaari.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgktM3clJWTDWvUTdyOGTE7lHxnmqaXi4bF6PR6PrUM-0tc-ZhyphenhyphenTgzMPthWvNupVM6FVeBqTh-z8zVMlyPdTaMwAozHDYF6EuSFwrsim9J7lbDYV1vB0d8QE654HEGEx7B6EjTeX8ZivII/s320/Ilmastoseminaari.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kuva: SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula oli yksi
ilmastoseminaarin alustajista.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Eurooppasali oli ääriään myöten täynnä kun Vapaus valita toisin (VVT) ja Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) järjestivät 18.5.2016 yleisötilaisuuden ilmastonmuutoksen ja pakolaiskriisien yhteyksistä.<br />
<br />
<br />
<br />
Alustajiksi oli pyydetty alansa johtavia asiantuntijoita Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Amnestysta, SPR:stä, SLL:stä ja Kepasta.<br />
<br />
Ilmatieteen laitoksen professori <i>Hannele Korhosen</i> mukaan ilmastonpysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttäisi että päästöt
lähtisivät laskuun vuodesta 2020 lähtien. Sen tulisi olla kaikkien poliittisten
valintojen lähtökohtana.<br />
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luken erikoistutkija <i>Helena Kahiluoto</i> muistutti että ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttäisi merkittäviä
muutoksia ruokailutottumuksiimme, kuten lihantuotannon vähentämistä ja kasvipitoisen
ravinnon lisäämistä. Kahiluodon mukaan Saharan
etelänpuoleisissa maissa ruokaturvattomuudella on jo nyt vaikutuksia
lasten fyysiseen ja henkiseen kehitykseen: alle viisivuotiaista lapsista 40
prosenttia on kitukasvuisia. Ellei tilanteeseen puututa, ilmastonmuutoksen lisäämä ruokaturvattomuus
johtaa poliittisen epävakauden lisääntymiseen ja kokonaisten väestöryhmien muuttoliikkeeseen.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
SPR:n pääsihteeri <i>Kristiina Kumpula</i> kertoi että vuoteen
2050 mennessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien kustannukset nousevat
vähintään 266 miljardiin euroon.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
SLL:n suojeluasiantuntija
<i>Hanna Ahon</i> mukaan päästövähennysten
epäonnistuminen ja neljän asteen lämpenemisen aiheuttama merenpinnan nousu tarkoittaisi, että arviolta 627 miljoonaa ihmistä menettäisi kotinsa vuosisadan loppuun mennessä.<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt;"></span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kepan kehityspoliittinen
asiantuntija <i>Jonas Biström</i> arvioi
että vuodesta 2020 alkaen ilmastorahoitukseen olisi varattava vähintään 300
miljardia euroa vuodessa, jotta kehittyvät maat kykenisivät sopeutumaan
ilmastonmuutokseen. ”Ilmastorahoitus ei ole kehitysapua vaan kompensaatiota
teollistuneiden maiden aiheuttamille haitoille”, Biström muistutti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Alustusten jälkeen
käydyssä paneelikeskustelussa tutkija ja kaupunginvaltuutettu <i>Veronika Honkasalo</i> (vas) muistutti että
ilmastonmuutosta voi olla vaikea torjua markkinafundamentalismin vallitessa.
”Olemme kaikki tämän ajattelutavan läpitunkemia”, Honkasalo totesi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Amnestyn toiminnanjohtaja
<i>Niina Laajapuron</i> mielestä maailmassa
on vastuunkannon kriisi. Miljoonan pakolaisen vastaanottamisen ei luulisi
olevan vauraalle Euroopalle ongelma, jos väestöltään Suomen kokonainen Libanon
on kyennyt yksin huolehtimaan samasta määrästä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kansanedustaja <i>Nasima Razmyar</i> (sdp) kysyi pitääkö
pakolaisten hukkua Itämerellä ennen kuin ymmärrämme mistä pakolaiskriisissä on
kyse. Hän viittasi pakistanilaiseen ihmisoikeusaktivisti Malala Yousafzain
toteamukseen, jonka mukaan paras ase ilmastonmuutosta vastaan on antaa tytöille
kirjat. ”Nyt, jos koskaan, tarvitaan kehitysyhteistyömäärärahoja kehittyvien
maiden ruokaturvan ja naisten koulutuksen tukemiseksi”, Razmyar muistutti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja<o:p></o:p></i></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-54449105940467304032016-04-22T11:26:00.000-07:002016-05-22T11:51:49.686-07:00Sote-uudistus ja ihmisten tasa-arvo - VVT mukana sote-seminaarissa.<br />
<div class="MsoNormal">
Sote-seminaari
kokosi Metropolian Ammattikorkeakouluun noin 160 osallistujaa keskustelemaan 19.4.2016
valinnanvapaudesta erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Keskustelussa mukana
oli myös valinnanvapautta ja sote:n rahoitusta pohtivan työryhmän puheenjohtaja
Brommels sekä yleisössä työryhmän jäseniä. Työryhmän väliraportti on ilmestynyt
15.3.2016 ja työryhmä jättää lopulliset ehdotuksensa toukokuussa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAa4yZTyRUjr2aKYXnlP0XYlRpS0dyxMimecspqEbTaYovpY6FV3qVwDcpSNsM0IKAWDS4sbTRzTPXK0L1wAQSzwV4HrKWB-_Cp3VTvcNo9W1P868A0EG0FewDMPqCdrUSYyubEX-kcLg/s1600/Lehto+ja+Brommels.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAa4yZTyRUjr2aKYXnlP0XYlRpS0dyxMimecspqEbTaYovpY6FV3qVwDcpSNsM0IKAWDS4sbTRzTPXK0L1wAQSzwV4HrKWB-_Cp3VTvcNo9W1P868A0EG0FewDMPqCdrUSYyubEX-kcLg/s320/Lehto+ja+Brommels.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kuvassa Juhani Lehto ja Mats Brommels.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Professori <i>Juhani Lehdon </i>mukaan hallituksen
tarjoamassa valinnanvapaudessa on pikemminkin kyse palveluntuottajien
ohjauksesta kuin valinnanvapaudesta. Valinnanvapauden lisääminen pitäisi
aloittaa sellaisista asiakkaista, jotka ovat pitkäaikaisesti palvelujen
tarpeessa, asiakkaista, joiden arkeen palveluilla on vahva merkitys sekä asiakkaista,
joiden hyvinvointiin sote vaikuttaa syvästi. Hän pohti julkisten palvelujen
yhtiöittämisen edellytyksiä ja seurauksia, kuten miten yhtiöt pääomitetaan ja mistä
tarvittava lainoitus ja toimintakiinteistöt saadaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lehdon mukaan valinnanvapautta
voidaan lisätä ilman yhtiöittämistäkin. Julkisella hallinnolla on aina laajempi
rooli ja vastuu mm.perusoikeuksien toteutumisesta sosiaali- ja
terveydenhuollossa, mistä kannustimet satsata ehkäisevään toimintaan, jolla
vähennetään asiakkaita. Asiakasmaksujen korotuspaineet tulevat olemaan suuria.
Yhtiöittäminen edellyttää enemmän sääntelyä ja valvontaa, mikä lisää
kustannuksia. Yhtiöiden perustehtävä on tuottaa voittoa ja lisätä asiakkuuksia,
mikä ei ole kuitenkaan julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon
tarkoitus.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Mats Brommels</i> esitteli työryhmän perusehdotukset
valinnanvapausmalleiksi. Henkilökohtaisina huomioina hän totesi, että
pohjoismainen hyvinvointimalli on keskeinen kilpailuvaltti, mutta järjestelmä
vaatii kehittämistä. Nykyinen sote-järjestelmä ei ole kyennyt parantamaan
ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Jatkossa valtio päättää, että
erilaiset toimijat investoivat ja uudistavat toimintaa luomalla kilpailua
työvoimasta ja kannustamalla matalalla kynnyksellä yritystoimintaan. Reformin
keskeinen tavoite on peruspalvelujen saatavuuden parantaminen, talouden
kestävyysvajeen pienentäminen sekä vaikuttavuusharppaukset mm.teknologian
kautta. Valinnanvapaus kytkettynä älykkäisiin rahoituskeinoihin, luovat
oikeanlaisia kannustumia tuottajille.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Brommels korosti,
että valinnanvapaus koskee palveluntuottajan valintaa: asiakkaista kilpaillaan
laadulla, ei hinnoilla. Viranomaistehtävät jäävät edelleen julkisen vallan
tehtäväksi. Valtion ohjaus on keskeistä tasa-arvon näkökulmasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisX4dcZqDvgRAScSHKY4lcQ4Bsi3hOQZI0G7e3F8YkpPzQYGb9kt0UEeYIQHZ0VhHBjQzBAGrQP9KroJkNM1X1v5X5UbpyW1y2UXiNl65LOdQEbZtpFAzdVXDsP7P0VYzLT715TGNtWoI/s1600/Anne+Knaabi.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisX4dcZqDvgRAScSHKY4lcQ4Bsi3hOQZI0G7e3F8YkpPzQYGb9kt0UEeYIQHZ0VhHBjQzBAGrQP9KroJkNM1X1v5X5UbpyW1y2UXiNl65LOdQEbZtpFAzdVXDsP7P0VYzLT715TGNtWoI/s200/Anne+Knaabi.JPG" width="200" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Soste ry:n johtaja <i>Anne Knaabi</i> korosti puheenvuorossaan
kansalaisten roolia sote-palvelujen yhteiskehittämisessä. Hyvinvointi on paljon
enemmän kuin sote-palvelut. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja <i>Hanna Tainio </i>kantoi huolta alueellisesta
tasa-arvosta Suomen eri osissa asuvien osalta, sillä sosio-ekonomisten erojen
taustalta löytyy alueellisia tekijöitä. Hän pohti mihin tietoon perustuu käsitys
yksityisen palveluntuotannon tehokkaammasta tuottamisesta. Millaisia
kannustimia yhtiöillä on ehkäistä palvelujen käyttöä? Miten tätä aiotaan
mitata? <o:p></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiT3imsTBvXOL2DWoEO0vMO5qSuCbQ8IX_aAdps90fmFzf1o67QpxKsQ8s7hdvcwX6xFc-vkzbIzhk1OGDmZYCjH0LywTB_mjmWegYAmRDUIAkkBu714jGKkVPB0oX7NaFWqyZ8e0nMUk/s1600/Hanna+Tainio.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiT3imsTBvXOL2DWoEO0vMO5qSuCbQ8IX_aAdps90fmFzf1o67QpxKsQ8s7hdvcwX6xFc-vkzbIzhk1OGDmZYCjH0LywTB_mjmWegYAmRDUIAkkBu714jGKkVPB0oX7NaFWqyZ8e0nMUk/s200/Hanna+Tainio.JPG" width="200" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Helsingin
kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan jäsen <i>Anna Vuorjoki </i>totesi, että kyse on vallasta. Halutaan siirtyä
demokraattisesti ohjatusta vallasta kuluttajavaltaan. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miten kuluttajat voivat
vaikuttaa yhtiön palvelujen kehittämiseen? Miten turvataan erilaisessa
elämäntilanteessa olevien mahdollisuudet valita. Miten yhtiöt vastaavat
kansanterveystyöstä tai rakenteellisesta sosiaalityöstä, joilla yhteiskunnan
tasolla edistetään ihmisten tasa-arvoa? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdTb66YW4WhDLGjqD228eN2SdbSPYlSHIPwi13LfZOEwaCJ5wPf_POhatKyBesESU0pSWVxXBLDtPaXDGU_JV88pjjU5lGdsMzRcACDHFlTp8JNb2YXOErDI_voG2cerZ7lO6EC0Qp9kI/s1600/Anna+Vuorjoki.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdTb66YW4WhDLGjqD228eN2SdbSPYlSHIPwi13LfZOEwaCJ5wPf_POhatKyBesESU0pSWVxXBLDtPaXDGU_JV88pjjU5lGdsMzRcACDHFlTp8JNb2YXOErDI_voG2cerZ7lO6EC0Qp9kI/s200/Anna+Vuorjoki.JPG" width="200" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yliopettaja <i>Sirkka Rousu</i> Metropolia
Ammattikorkeakoulusta esitteli mallin, josta valinnanvapauden yhteydessä ei ole
Suomessa keskusteltu: henkilökohtainen budjetointimalli (HB) lisää laajimmin
asiakkaan tosiasiallista valinnanvapautta, valtauttaa asiakkaan valitsemaan
tarpeidensa mukaiset tukitoimet sovitun asiakassuunnitelman ja budjetin pohjalta. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kansainvälisten kokemusten mukaan HB -malli lisää asiakkaan tyytyväisyyttä ja
voimaannuttaa oman elämän ohjaamisessa. Malli on aidosti yksilöllisesti asiakasohjautuva.
HB-mallin valtakunnallinen kehittämishanke on käynnistymässä Metropolian
koordinoimana. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbWAwk6JNoEDLTral8_8h4tKqQ5jLsqDRrdK8D-hoMGc88wXKm7z21M3Z0pYd3fDkLHsxiJ4kjBj-2630vnRIAMxHtA0JSiNlNcWRckqkeqHINMrZ8tdt0Fv3ndUlYIBITy9tTv-gWQdg/s1600/Sirkka+Rousu+2016+VVt+ja+Metropolia+pieni.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbWAwk6JNoEDLTral8_8h4tKqQ5jLsqDRrdK8D-hoMGc88wXKm7z21M3Z0pYd3fDkLHsxiJ4kjBj-2630vnRIAMxHtA0JSiNlNcWRckqkeqHINMrZ8tdt0Fv3ndUlYIBITy9tTv-gWQdg/s1600/Sirkka+Rousu+2016+VVt+ja+Metropolia+pieni.jpg" /></a></div>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kuuntele ja katsele
seminaarin yleisön ja puhujien kriittistä keskustelua valinnanvapaudesta ja
yhtiöittämisen vaikutuksista youtube-videotallenteesta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Seminaarin
järjestäjinä toimivat Vapaus valita toisin VVT, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Metropolia
Ammattikorkeakoulu, Soste ry ja Sosiaalipoliittinen yhdistys. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjoittaja <i><b>Sirkka Rousu</b></i> toimii yliopettajana
Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella, sekä on VVT:n hallituksen
jäsen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Voit tutustua
puhujien esityksiin VVT:n sivuilla. Nettisivulla on myös linkki seminaarin
videotallenteeseen VVT:n youtube-kanavalle. <a href="http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?45772">Tästä nettisivulle. </a><o:p></o:p></div>
Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1975150009486722520.post-89942304196424866092016-03-18T12:04:00.000-07:002016-03-18T12:09:54.875-07:00Talvivaaran varjossa - Eero Yrjö-Koskinen VVT:n blogissa <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbZ9hTxeZakE-FeOLqNZuMfCJORcOY050DG_690usV2DqPAoFYylvhBR__GfWrTKyh3ue0R2ZdO3TqzxQ3A60VEYvdVpExD3dFCUd_HTiCJlrqzCUPhGWCaBbycV9KP15ffcV7Ad-cfrU/s1600/Kansikuva_Talvivaaran+vangit.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbZ9hTxeZakE-FeOLqNZuMfCJORcOY050DG_690usV2DqPAoFYylvhBR__GfWrTKyh3ue0R2ZdO3TqzxQ3A60VEYvdVpExD3dFCUd_HTiCJlrqzCUPhGWCaBbycV9KP15ffcV7Ad-cfrU/s320/Kansikuva_Talvivaaran+vangit.jpg" width="208" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Luin toimittaja <i>Juha
Kauppisen</i> ja <i>Sampsa Oinaalan</i> kirjan Talvivaaran vangit. Se on perusteellinen
katsaus Talvivaaran kaivoksen taustoihin ja sen eri vaiheisiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kaikesta huomaa että
kirjoittajat ovat seuranneet aihetta jo vuosia. Erotuksena aiempiin
julkaisuihin Kauppisen ja Oinaalan teos pureutuu myös kaivoksen
vaikutuspiirissä oleviin asukkaisiin ja työntekijöihin, jotka tuovat kirjalle
uutta syvyyttä ja kiinnostavuutta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Joku voi ajatella että vaatii
melkoista asiaan vihkiytymistä, jotta jaksaa kahlata 373-sivuisen kirjan läpi.
Silti se kannattaa, sillä kirjoittajat tuovat tuoreita näkökulmia aiheen
käsittelyyn.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
<br />
Kirjassa muistutetaan muutamista
perusasioista, kuten että olemme kaikki osallisia Talvivaaran tuottamien
tuotteiden (nikkeli, sinkki, kupari ja koboltti) kulutukseen:<br />
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Suomalaiset eivät välttämättä
kovin helposti hahmota luonnonvarojen kulutustaan, sillä elämme harvaan
asutussa maassa, jonka biokapasiteetti itse asiassa kaikesta huolimatta ylittää
edelleen suomalaisten kulutuksen. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Lisäksi suurin osa
uusiutumattomista luonnonvaroistamme tuodaan muualta, eli olemme ulkoistaneet
ympäristöongelmamme esimerkiksi kehitysmaiden kaivosalueille. Siinä mielessä
Talvivaara on meille kaikille ihan oikein. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Itse asiassa Suomeen tarvittaisiin
aika monta Talvivaaraa lisää, jotta oikeasti näkisimme, millaiset vaikutukset
kulutukseen perustuvalla yhteiskunta- ja talousjärjestelmällämme on. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Talvivaaran ongelmat ovat ehkä
kasvattaneet ympäristötietoisuutta ja saaneet monet ihmiset ajattelemaan, ettei
puhdas ympäristö ole itsestäänselvyys. Mutta en ole tavannut kovinkaan monta
ihmistä, joilla tämä tietoisuus olisi edennyt henkilökohtaisiin valintoihin
asti.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sampsa Oinaala osuu tässä
asian ytimeen. Jokainen meistä kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallon
kantokyky sallisi. Vaikka metallien kierrätystä ja kaatopaikkojen hyödyntämistä
(<i>urban mining</i>) kehitettäisiin kuinka,
emme vielä pitkään aikaan pääse tilanteeseen, jossa selviäisimme ilman
neitseellisiä luonnonvaroja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä seikka lisää
lupaehtojen noudattamisen ja vastuullisten menettelytapojen merkitystä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirja tuo esille
Talvivaaran tärkeyden ympäristönsuojelua koskevana ennakkotapauksena:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Aluehallintovirasto laatii luvat
yhtiölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Talvivaaran tapauksessa
Kainuun ELY-keskus) valvoo luvan noudattamista. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Kivijärven tapauksessa (…)
luvattiin (…), että haittavaikutuksia ei tule. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Silti niitä tuli. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Jos olisi etukäteen ollut
tiedossa, että Kivijärvi menee todella huonoon kuntoon, asia ei olisi niin
mutkikas. Silloin olisi ehkä todettu, että kai tämä yksi järvi voidaan yhteisen
edun nimissä uhrata. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Mutta näin ei todettu, järven
piti säilyä elinkelpoisena (…). <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Siksi Talvivaaran ja sitä
ympäröivien järvien tapaus koskee kaikkia, joita järvien puhtaus kiinnostaa. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Jos järjestelmä ei suojele
järviä, niitä ei suojele mikään. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Juha Kauppisen huomio kiteyttää
aika hyvin miksi ympäristöhallinnon toimintakyvystä ja riippumattomuudesta
kannattaa pitää kiinni. Se on viimeinen lukko, joka pystyy varmistamaan että
elinkeinotoiminta tapahtuu ympäristön ja ihmisen kannalta kestävällä tavalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kirjaa lukiessa on hyvä
muistaa että kirjoittajat ovat taustayhteisöistään huolimatta riippumattomia
toimittajia. Kauppinen tuo tämän ilmi seuraavasti:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i>Esimerkiksi Suomen
Luonnon toimittajana (siis Suomen luonnonsuojeluliiton kustantaman
aikakauslehden), kymmenen vuoden aikana (2002–2013) en koskaan kokenut
kuuluvani ”luontoväkeen”. </i><i><span lang="EN-US">En koe vieläkään. Kirjoitan
luonnosta ja ympäristöstä silloin tällöin, mutta olen toimittaja, en
luonnonsuojelija. <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Mielipiteeni Talvivaarasta on
ollut vuosikaudet sama: en vastusta sitä, en missään tapauksessa ole sitä
mieltä, että se pitäisi ehdottomasti sulkea. Jos kaivoksen prosessi toimii,
eikä sotke ympäristöään kohtuuttomasti, totta kai se voi jatkaa toimintaansa.
(Talvivaaran kohdalla nämä kaksi ehtoa eivät ole toteutuneet, joten ymmärrän
sulkemisvaatimukset, mutta en ota niihin kantaa. Yhteiskunta päättäköön.) <o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 35.45pt; margin-right: 28.0pt; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;">
<i><span lang="EN-US">Tästä jääräpäisyydestäni johtuen
olen vuosien varrella saanut niskoilleni joidenkin äärimmäisesti ajattelevien
luonnonsuojelijoiden vihan. Se on tuntunut, niin kuin kaikki negatiivinen
palaute, hetken pahalta, mutta sitten unohdan sen.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Talvivaara on siitä
epäkiitollinen aihe että harva pystyy käsittelemään sitä objektiivisesti. Sanoit
mitä tahansa, joku aina pahastuu ja leimaa sinut jonkin eturyhmän edustajaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tunnustuksena on
kuitenkin todettava että Suomessa on nyt saatavilla teos, joka käsittelee
aihetta monipuolisesti sortumatta populismiin hankalissa ja monimutkaisissa
kysymyksissä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i>Eero Yrjö-Koskinen<o:p></o:p></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kirjoittaja on VVT:n varapuheenjohtaja ja Kestävän
kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri.<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Kirja: Talvivaaran
vangit. Kustannusyhtiö Siltala 2016. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<o:p></o:p>Vapaus valita toisinhttp://www.blogger.com/profile/11108557369361893599noreply@blogger.com0