VVT

VVT

lauantai 12. toukokuuta 2018

Onko parempi olla työtön köyhä vai työllinen köyhä? - ja muita mietteitä työllisyydestä

Vapaus valita toisin yhdistys (VVT) ja Kuntaliitto järjestivät 23.4.2018 seminaarin, jonka ensimmäisen osan otsikko oli ”Työllisyysaste 80 prosenttiin?” Kiinnostavassa keskustelussa yhdeksi teemaksi nousi, onko parempi olla työtön köyhä vai työllinen köyhä. Outo ja paljastava vaihtoehtojen määrittely.

Toisen osan otsikko oli ”Pirkanmaan malli työvoimapolitiikkaan?” Keskustelun keskeinen teema oli työvoimapolitiikalle ehdotettu mullistus. Sellaista ehdotetaan hallituksen esityksissä maakuntauudistukseksi ja kasvupalvelulaiksi.

Seminaarin molemmat osat voi katsoa tallenteena VVT:n YouTube-kanavalta
Seminaarin ohjelman löydät tältä sivulta  

Palkkatuki, ammatillinen koulutus ja välityömarkkinat ratkaisuina


Työllisyysastekeskustelussa työvoiman tarjontaan kohdistuva politiikka sai vahvan (mutta myös kiistetyn) aseman. Siinä painopiste on työttömiin kohdistuneilla kepeillä: työttömyysturvan keston lyhentämisellä ja työttömän toimeentulon heikentämisellä. Korkean työllisyysasteen saavuttamisen ajatellaan edellyttävän sellaisten keinojen käyttöä, jotka ”eivät ole helppoja eivätkä mukavia”. Ei-helpot ja ei-mukavat keinot ovat työttömiin kohdistuvaa keppipolitiikkaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lyhentämisen on todettu lisäävän työllisyyttä. Ratkaisua tulisi mielestäni kuitenkin etsiä toiselta suunnalta.

Arvelen, että tehokkain keino on palkkatuki, jolla tuetaan julkishallintoa, yrityksiä ja kolmatta sektoria palkkaamaan vaikeasti työllistyviä.

Tehokasta on myös ammatillinen koulutus työllistämisen edistämiseksi sekä välityömarkkinat, esimerkiksi työpajat, joissa työllistetään vaikeasti työllistettäviä. Ne ovat melkein kaikkien työttömien kannalta helppoja ja mukavia. Vankkaa tutkimustietoa väitteeni tueksi sisältyy VVT:n kirjasarjan uutuuteen Jouko Kajanoja (toim.) Työllisyyskysymys.

Työllisyyspalvelut markkinoille: hallituksen kasvupalvelulaki


Hallituksen esitys kasvupalvelulaiksi siirtäisi valtion työvoimahallinnon palvelut maakuntien tehtäväksi. Samalla on tarkoitus muokata uusiksi työvoimapalvelujen tuottaminen.

Lakiesityksen perusteluissa tarkoitus ilmaistaan näin: ”Uudistuksen tavoitteena on siirtää nykyisiä viranomaistehtäviä tuotettavaksi yksityisillä markkinoilla. Tällöin esimerkiksi kaikkia työttömän työnhakijan palveluprosessista tai yrityspalvelusta ei tekisi jatkossa viranomainen. Viranomaisten nykyisin tuottamat voisivat vähentyä 75 prosentilla nykyisestä …”.

Yksityistämisen laajuus olisi esityksen mukaan maakunnan päätettävissä. Perjantaina (4.5.2018) tarkastettiin Helsingin yliopistossa Peppi Saikun väitöskirja "Hallinnan rajoilla - Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä". Väitöskirjan keskeinen havainto on se, miten suuri merkitys monialaisilla palveluilla (työllistämistoimenpiteet, kuntoutus ja muu terveydenhoito, koulutus, sosiaalinen tuki …) on vaikeasti työllistyvien työllistämisessä ja miten tärkeää on noiden palvelujen keskinäinen yhteistyö.

Miten se voi toteutua, jos valtaosa työvoimapolitiikan toimeenpanosta siirretään markkinatoimijoille? Ongelma ei ole pieni. Vaikeasti työllistyviä on väitöskirjan mukaan yli 100 000.

Jouko Kajanojadosentti 

Työllisyyskysymys-kirjan toimittaja ja
VVT:n hallituksen jäsen