Työelämän
Tutkimusyhdistys ja Vapaus valita toisin (VVT) järjestivät torstaina 31.1.2019
keskustelun perustulosta. Paneelissa olivat Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, perustulokokeilun valmistelua
ja tutkimusta johtava työelämäprofessori Olli
Kangas, STTK:n puheenjohtaja Antti
Palola ja perustulosta väitöskirjaa viimeistelevä Johanna Perkiö. Pohdinta oli monipuolista ja myös Tieteiden talon
saliin kokoontunut runsas ja asiantunteva yleisö osallistui keskusteluun.
Keskustelu on
nähtävissä Vapaus valita toisin yhdistyksen Yotube-kanavalla osoitteessa - siirtäkää
videon aikapallukkaa 8 minuutin kohdalle, siitä alkaa keskustelu.
Johanna Perkiön
erittely perustulon ratkaistavaksi esitetyistä erilaisista tehtävistä ja niiden
realismista saivat minut pohtimaan, millaisin askelin perustuloa kohti
voitaisiin edetä.
Työttömän perusturvan parantaminen
Aktivointi on Perkiön
mukaan viime vuosina vallannut perustulokeskustelua. Kannustinloukku yhdistetään
aktivointiin. Työttömän kannustinloukku tarkoittaa sitä, että töihin meno lisää
vain vähän tai ei ollenkaan työttömän tuloja. Pahin kannustinongelma on toimeentulotuen
saajilla. Heillä lisätulo työstä vähentää suunnilleen saman määrän toimeentulotukea.
Työllistyminen ei siis taloudellisesti paljoa hyödytä, elleivät työtulot ole
niin suuria, että ne nostavat pois toimeentulotuen piiristä.
Kiireellisintä
kannustinloukun purkamisen kannalta on työttömyyskorvauksen nostaminen niin,
että työttömyyskorvauksen saajat pääsevät irti toimeentulotukiriippuvuudestaan.
Noin kolmannes työmarkkinatuen saajista saa myös toimeentulotukea ja
pitkäaikaistyöttömistä valtaosa on toimeentulotuen saajia. Tehtävänä on siis työmarkkinatuen
ja työttömän peruspäivärahan nostaminen - ja se maksaa. Toinen vaihtoehto
kannustinloukun purkamiseksi on heikentää viimesijaista toimeentuloturvaa. Sitä
tuskin halutaan, sillä nykyinen minimiturva ei kata minimibudjettia.
Työttömän perusturvan
nostaminen on askel kohti perustuloa, sillä se vähentää toimeentuloturvan
kontrolloivaa tarvehankintaa.
Kokeillaan itsensätyöllistäjän perustuloa
Kohtuulliset
elinkustannukset kattava perustulo ei ole lähitulevaisuudessa mahdollinen.
Veroaste kohoaisi liikaa. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys. Osittainen
perustulo on mahdollinen, esimerkiksi sellainen, jota kokeiltiin Suomessa
vuosina 2017-2018. Sekin olisi sosiaali- ja veropolitiikkaa niin perusteellisesti
muuttava, että tuskin se on mahdollinen aivan lähivuosina. Siksi olisi viisasta
jatkaa kokeilua. Monet ovat hyvin perustein ehdottaneet perustulokokeilun
jatkamista laajentamalla kokeilua työttömien ulkopuolelle. Yksi mahdollisuus
muiden lisäkokeilujen ohella olisi suunnata perustuloa muistuttava mahdollisuus
itsensätyöllistäjille.
Annettaisiin itsensätyöllistäjille
(toiminimellä toimiville, ammatinharjoittajille, yksinyrittäjille,
freelancereille ja vastaaville) mahdollisuus valita osittainen perustulo ja
samalla luopua optiosta käyttää työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja ehkä asumistukea.
Perustulo voisi olla kokeilussa sovelletun tasolla ja veroton, mutta
verotuslainsäädäntöä muokattaisiin siten, että perustulo tulisi verotuksen
piiriin ansiotulojen myötä ja suurituloisilta se verotettaisiin pois. Perustulo-oikeuden
jatkaminen edellyttäisi, että saajalla olisi itsensä työllistämisestä saatuja ansiotuloja
tietty määrä tietyn aikajakson kuluessa. Oikeus jatkuisi, mikäli saaja näin
osoittaisi, että on edelleen itsensätyöllistäjäksi luokiteltava. Kokeilu edellyttäisi
itsensätyöllistävien ominaisuuksien ja maksettavan perustulon määrän ja ehtojen
tarkkaa määrittelyä.
En ole tarkoin pohtinut
ehtoja, saati tehnyt laskelmia, joten kokeilun valmistelu saattaa hyvinkin
paljastaa melkoisia ja ylittämättömiäkin ongelmia. Mielestäni ajatus on kuitenkin
tarkemman valmistelun arvoinen. Kyse olisi vastikkeellisesta etuudesta
(perustulon saamisen ehtona on vähimmäismäärä ansiotuloja) eikä ajatus siten
täytä osittaisenkaan perustulon edellytyksiä, mutta olisi askel sellaista kohti.
Ehkä ajatuksen vetovoimaa auttaa se, että idea on peräisin SAK:n pääekonomistin
Ilkka Kaukorannan taannoisesta
joulublogista. Ilkka Kaukoranta on tunnetusti perustulon kiihkeä vastustaja.
Osallistumistulo
Käsitteet perustulo ja
kansalaispalkka ovat olleet lähellä toisiaan. Kansalaispalkka on yleensä ymmärretty
sellaiseksi perustuloksi, jossa perustulon saaja sitoutuu yhteiskunnalliseen
toimintaan. Viime aikoina perustulon käsite on kuitenkin selkeästi erotettu
kansalaispalkasta – perustulo on vastikkeetonta. Kansalaispalkka nousee
kuitenkin silloin tällöin keskusteluun. Arvovaltaisen ehdotuksen osallistumistulosta
teki maailmankuulu taloustieteilijä Anthony
B. Atkinson. Alla oleva ehdotus perustuu hänen ajatuksiinsa.
Osallistumistulo olisi työttömälle
maksettava rahallinen etuus, kun työtön sitoutuu tekemään yhteiskunnallisesti
hyödyllistä toimintaa (järjestötyö, koulutus, opiskelu, läheisten hoito,
pienimuotoinen työ ja vastaava toiminta) ja saa vastapainoksi
osallistumistulon. Osallistumistulon saaminen olisi työttömän ja virkailijan
sopimus. Osallistava toiminta olisi parhaimmillaan työttömän oma ehdotus, mutta
virkailijalla olisi myös lista mahdollisista osallistavista toiminnoista.
Sopimuksen toteutumisesta käytäisiin keskustelu esimerkiksi kuuden kuukauden
kuluttua.
Osallistumistuki sopii
kokeiltavaksi. Meneillään olevassa osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilulla
ei ole paljoakaan tekemistä ehdottamani osallistumistuen kanssa, vaikka kuntakokeilun
käynnistäneessä selvityksessä esitettiin osallistumistuloa.
Osallistumistulo sopii
hyvin perustulon rinnalle. Se merkitsisi osallistumissopimuksesta seuraavaa
lisätuloa perustulon päälle.
Perustulo osuustulona
Perustulon voi ymmärtää
yhteiskunnalliseksi osingoksi ja aloittaa sen maksamisen pienenä jokaiselle
maksettavana osuustulona. Alaskan valtiollisesta öljyrahastosta maksetaan
vuosittain osinkoa siellä vähintään vuoden asuneelle vakituiselle asukkaalle.
Vuonna 2018 osinko oli 1600 dollaria. Perustelu ilmenee siitä, että maksaja on
öljyrahasto. Paikallisista luonnonvaroista saatavaa hyötyä on oikeudenmukaista
jakaa kaikille asukkaille. Perustelu voi olla laajempi: kaikkien
kansalaisten oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien työllä
kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta. Se on johdonmukaista
ajattelua ja hyvä alku ihmistä vapauttavalle perustulolle.
Viimeaikojen
kiinnittyminen aktivointiin on vienyt perustulosta käytävää keskustelua jonkin
verran syrjään perustulon alkuperäisestä mahdollistamisen pyrkimyksestä ja
siihen liittyvästä pyrkimyksestä vapauttaa syyperustaiseen toimeentuloturvaan
liittyvästä lamaannuttavasta valvonnasta. Perustulon ymmärtäminen osuustulona sopii
hyvin alkuperäisiin pyrkimyksiin.
Jouko Kajanoja,
VTT, dosentti, Vapaus
valita toisin yhdistyksen hallituksen jäsen
