VVT

VVT

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Millaisin askelin kohti perustuloa?


Työelämän Tutkimusyhdistys ja Vapaus valita toisin (VVT) järjestivät torstaina 31.1.2019 keskustelun perustulosta. Paneelissa olivat Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, perustulokokeilun valmistelua ja tutkimusta johtava työelämäprofessori Olli Kangas, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja perustulosta väitöskirjaa viimeistelevä Johanna Perkiö. Pohdinta oli monipuolista ja myös Tieteiden talon saliin kokoontunut runsas ja asiantunteva yleisö osallistui keskusteluun.

Keskustelu on nähtävissä Vapaus valita toisin yhdistyksen Yotube-kanavalla osoitteessa - siirtäkää videon aikapallukkaa 8 minuutin kohdalle, siitä alkaa keskustelu.

Johanna Perkiön erittely perustulon ratkaistavaksi esitetyistä erilaisista tehtävistä ja niiden realismista saivat minut pohtimaan, millaisin askelin perustuloa kohti voitaisiin edetä.

Työttömän perusturvan parantaminen


Aktivointi on Perkiön mukaan viime vuosina vallannut perustulokeskustelua. Kannustinloukku yhdistetään aktivointiin. Työttömän kannustinloukku tarkoittaa sitä, että töihin meno lisää vain vähän tai ei ollenkaan työttömän tuloja. Pahin kannustinongelma on toimeentulotuen saajilla. Heillä lisätulo työstä vähentää suunnilleen saman määrän toimeentulotukea. Työllistyminen ei siis taloudellisesti paljoa hyödytä, elleivät työtulot ole niin suuria, että ne nostavat pois toimeentulotuen piiristä.

Kiireellisintä kannustinloukun purkamisen kannalta on työttömyyskorvauksen nostaminen niin, että työttömyyskorvauksen saajat pääsevät irti toimeentulotukiriippuvuudestaan. Noin kolmannes työmarkkinatuen saajista saa myös toimeentulotukea ja pitkäaikaistyöttömistä valtaosa on toimeentulotuen saajia. Tehtävänä on siis työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan nostaminen - ja se maksaa. Toinen vaihtoehto kannustinloukun purkamiseksi on heikentää viimesijaista toimeentuloturvaa. Sitä tuskin halutaan, sillä nykyinen minimiturva ei kata minimibudjettia.

Työttömän perusturvan nostaminen on askel kohti perustuloa, sillä se vähentää toimeentuloturvan kontrolloivaa tarvehankintaa.

Kokeillaan itsensätyöllistäjän perustuloa


Kohtuulliset elinkustannukset kattava perustulo ei ole lähitulevaisuudessa mahdollinen. Veroaste kohoaisi liikaa. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys. Osittainen perustulo on mahdollinen, esimerkiksi sellainen, jota kokeiltiin Suomessa vuosina 2017-2018. Sekin olisi sosiaali- ja veropolitiikkaa niin perusteellisesti muuttava, että tuskin se on mahdollinen aivan lähivuosina. Siksi olisi viisasta jatkaa kokeilua. Monet ovat hyvin perustein ehdottaneet perustulokokeilun jatkamista laajentamalla kokeilua työttömien ulkopuolelle. Yksi mahdollisuus muiden lisäkokeilujen ohella olisi suunnata perustuloa muistuttava mahdollisuus itsensätyöllistäjille.

Annettaisiin itsensätyöllistäjille (toiminimellä toimiville, ammatinharjoittajille, yksinyrittäjille, freelancereille ja vastaaville) mahdollisuus valita osittainen perustulo ja samalla luopua optiosta käyttää työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja ehkä asumistukea. Perustulo voisi olla kokeilussa sovelletun tasolla ja veroton, mutta verotuslainsäädäntöä muokattaisiin siten, että perustulo tulisi verotuksen piiriin ansiotulojen myötä ja suurituloisilta se verotettaisiin pois. Perustulo-oikeuden jatkaminen edellyttäisi, että saajalla olisi itsensä työllistämisestä saatuja ansiotuloja tietty määrä tietyn aikajakson kuluessa. Oikeus jatkuisi, mikäli saaja näin osoittaisi, että on edelleen itsensätyöllistäjäksi luokiteltava. Kokeilu edellyttäisi itsensätyöllistävien ominaisuuksien ja maksettavan perustulon määrän ja ehtojen tarkkaa määrittelyä.

En ole tarkoin pohtinut ehtoja, saati tehnyt laskelmia, joten kokeilun valmistelu saattaa hyvinkin paljastaa melkoisia ja ylittämättömiäkin ongelmia. Mielestäni ajatus on kuitenkin tarkemman valmistelun arvoinen. Kyse olisi vastikkeellisesta etuudesta (perustulon saamisen ehtona on vähimmäismäärä ansiotuloja) eikä ajatus siten täytä osittaisenkaan perustulon edellytyksiä, mutta olisi askel sellaista kohti. Ehkä ajatuksen vetovoimaa auttaa se, että idea on peräisin SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan taannoisesta joulublogista. Ilkka Kaukoranta on tunnetusti perustulon kiihkeä vastustaja.

Osallistumistulo


Käsitteet perustulo ja kansalaispalkka ovat olleet lähellä toisiaan. Kansalaispalkka on yleensä ymmärretty sellaiseksi perustuloksi, jossa perustulon saaja sitoutuu yhteiskunnalliseen toimintaan. Viime aikoina perustulon käsite on kuitenkin selkeästi erotettu kansalaispalkasta – perustulo on vastikkeetonta. Kansalaispalkka nousee kuitenkin silloin tällöin keskusteluun. Arvovaltaisen ehdotuksen osallistumistulosta teki maailmankuulu taloustieteilijä Anthony B. Atkinson. Alla oleva ehdotus perustuu hänen ajatuksiinsa.

Osallistumistulo olisi työttömälle maksettava rahallinen etuus, kun työtön sitoutuu tekemään yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa (järjestötyö, koulutus, opiskelu, läheisten hoito, pienimuotoinen työ ja vastaava toiminta) ja saa vastapainoksi osallistumistulon. Osallistumistulon saaminen olisi työttömän ja virkailijan sopimus. Osallistava toiminta olisi parhaimmillaan työttömän oma ehdotus, mutta virkailijalla olisi myös lista mahdollisista osallistavista toiminnoista. Sopimuksen toteutumisesta käytäisiin keskustelu esimerkiksi kuuden kuukauden kuluttua.

Osallistumistuki sopii kokeiltavaksi. Meneillään olevassa osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilulla ei ole paljoakaan tekemistä ehdottamani osallistumistuen kanssa, vaikka kuntakokeilun käynnistäneessä selvityksessä esitettiin osallistumistuloa.

Osallistumistulo sopii hyvin perustulon rinnalle. Se merkitsisi osallistumissopimuksesta seuraavaa lisätuloa perustulon päälle.

Perustulo osuustulona


Perustulon voi ymmärtää yhteiskunnalliseksi osingoksi ja aloittaa sen maksamisen pienenä jokaiselle maksettavana osuustulona. Alaskan valtiollisesta öljyrahastosta maksetaan vuosittain osinkoa siellä vähintään vuoden asuneelle vakituiselle asukkaalle. Vuonna 2018 osinko oli 1600 dollaria. Perustelu ilmenee siitä, että maksaja on öljyrahasto. Paikallisista luonnonvaroista saatavaa hyötyä on oikeudenmukaista jakaa kaikille asukkaille. Perustelu voi olla laajempi: kaikkien kansalaisten oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien työllä kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta. Se on johdonmukaista ajattelua ja hyvä alku ihmistä vapauttavalle perustulolle.

Viimeaikojen kiinnittyminen aktivointiin on vienyt perustulosta käytävää keskustelua jonkin verran syrjään perustulon alkuperäisestä mahdollistamisen pyrkimyksestä ja siihen liittyvästä pyrkimyksestä vapauttaa syyperustaiseen toimeentuloturvaan liittyvästä lamaannuttavasta valvonnasta. Perustulon ymmärtäminen osuustulona sopii hyvin alkuperäisiin pyrkimyksiin.

Jouko Kajanoja, 
VTT, dosentti, Vapaus valita toisin yhdistyksen hallituksen jäsen