VVT

VVT

torstai 30. kesäkuuta 2016

Brexit on vakava varoitus Euroopan unionille

Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos oli pysäyttävä kokemus jokaiselle, joka on seurannut läheltä unionin toimintaa ja kehitystä. 17 miljoonan äänestäjän viesti on syytä ottaa tosissaan, mikäli EU aikoo säilyä toimintakykyisenä. Keskeisen jäsenmaan irtautuminen unionista on vakava varoitus, johon on pakko puuttua.

Äänestyksen jälkeisessä uutisoinnissa painopiste on ollut Brexit-leirin perusteettomissa lupauksissa. Osa väitteistä oli toki tekaistuja. Se ei kuitenkaan muuta tosiasiaa että kansanäänestyksen taustalla oli äänestäjien syvä turhautuminen, jota EU:n itseriittoinen toiminta on osaltaan ruokkinut.

EU:lla on kolme keskeistä ongelmaa, jotka on syytä ratkaista, mikäli se aikoo saada takaisin kansalaisten luottamuksen. Ensimmäinen ongelma johtuu kiristyneen kansainvälisen kilpailun aiheuttamasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena osa väestöstä kokee syrjäytyneensä tai jääneensä paitsi yleisestä talouskehityksestä. Toinen ongelma liittyy itälaajentumisen jälkeisen päätöksenteon heikentymiseen, jonka tuloksena yhteisymmärryksen saavuttaminen Kreikan velkakriisin ja pakolaiskriisin kaltaisissa kysymyksissä on ollut ylivoimaisen vaikeaa. Kolmas ongelma koskee EU:n päätöksenteon irrallisuutta ihmisten arjesta, jonka seurauksena harva tunnistaa unionin merkitystä kansallista lainsäädäntöä ohjaavana tekijänä.

Ensimmäisen osalta ratkaisun löytäminen lienee helpointa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo on tuotava takaisin EU:n toiminnan keskiöön – muussa tapauksessa se menettää lopullisesti valtakirjansa. Koheesio- ja rakennerahastojen ohella EU:n toimintaan on luotava uusia välineitä, joilla kansalaisten syrjäytymistä ja eriarvoistumista voidaan hillitä.

Toinen kysymys on EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevin: sen on viimein tunnustettava ettei yhteisen rintaman tavoitteleminen päätöksenteossa ole nykyolosuhteissa järkevää. Itälaajentumisen jälkeen EU:n jäsenmaat muuttuivat arvoiltaan ja tavoitteiltaan niin heterogeenisiksi ettei yhteisymmärrystä tahdo enää syntyä, ja jos syntyy, lopputulos on usein vesittynyt alkuperäiseen tavoitteeseen nähden.

EU:n on vihdoin siirryttävä eritahtisen päätöksenteon aikaan, jossa saman mieliset maat voivat halutessaan edetä muita nopeammin, ja jossa muut voivat noudattaa matalampaa kunnianhimoa. Jäsenmaat ovat toistaiseksi vältelleet tällaista lähestymistapaa peläten sen hajottavan unionin toimintaa. Lopputulos on ollut päinvastainen: konsensuksen tavoittelu on vaikeuttanut päätöksentekoa, mikä on heikentänyt unionin arvovaltaa entisestään.

Eritahtisesta päätöksenteosta on jo kokemuksia muun muassa talous- ja rahaliiton sekä Schengen-yhteistyön saralla. Sen laajentamista myös muuhun toimintaan ei pidä epäröidä.

Ranskan ja Saksan ulkoministerit ehtivät jo näyttää suuntaa julkaisemalla Brexit-äänestyksen jälkeen kannanoton, jossa he suosittelivat yhteistyön tiivistämistä sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan, pakolaiskysymysten ja maahanmuuton sekä talous- ja rahaliiton saralla.

Uudistuksiin ei pidä kuitenkaan ryhtyä ellei niille löydy riittävää poliittista kannatusta. Tukea ei saavuteta ellei EU-asioita kyetä avaamaan rivikansalaisille.

Kokemus on osoittanut ettei viestintätyötä voi jättää yksin EU-toimielinten vastuulle. Niiden kyky tavoittaa kansalaisia riittävän laajassa mitassa on rajallinen. Vastuu kuuluu kaikille jäsenmaille, joiden intressissä on että ymmärrys unionissa käsiteltäviin kysymyksiin paranee nykyisestä.

EU:n toiminta on saatava nykyistä ymmärrettävämmäksi tuomalla sen sisältö lähemmäs kansalaisia. Tässä valtiollisilla TV- ja radioasemilla on tärkeä rooli. Yleisradio on jo osaltaan petrannut raportointiaan tuomalla EU-päättäjiä saman pöydän ääreen haastateltaviksi ajankohtaisohjelmissa. Vastaavaa toivoisi myös muilta toimijoilta.

Vapaus valita toisin ry. kantaa kortensa kekoon julkaisemalla syksyllä kirjan EU-kysymyksistä. Kustannusyhtiö Inton julkaiseman kirjan (Hajoaako unioni?) kirjoittajina on joukko alan johtavia asiantuntijoita, joilta VVT on pyytänyt analyysiä EU:n tulevaisuudesta. Kirjan voi tilata ennakkoon (hinta 22 euroa, sisältäen postikulut) lähettämällä tilaajan tiedot (nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite) osoitteeseen vapausvalitatoisin@gmail.com


Eero Yrjö-Koskinen
Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri. Hän toimi Euroopan parlamentin virkamiehenä vuosina 1995-2002.

Kuva: Jeanloup Sieff. Welt Austellung der Photographie 1964.