Perustulokeskustelulla alkaa olla kiire

Hallitus on päättänyt, että Suomessa toteutetaan perustulokokeilu vuosina 2017-2018. Kokeilun avulla pyritään selvittämään, voiko perustulo kannustaa työntekoon, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja vastata työelämän muutoksiin.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan selvitys, jonka pohjalta valmistellaan kokeiltava malli ja kokeilulaki vuoden loppuun mennessä. Esiselvityksen on oltava valmis maaliskuun lopussa. Työryhmää vetää Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas.

Perustulo on sosiaaliturvamalli, jossa kaikille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta tietty summa. Kelan syksyllä 2015 teettämän tutkimuksen mukaan 69% suomalaisista kannatti perustuloa. Sopivana tasona pidettiin 1 000 euroa. Toistaiseksi hallitus on päättänyt ainoastaan, että kokeilu toteutetaan; ei miten tai millä ehdoilla.

Perustulomalleja ovat esittäneet sekä puolueet että asiantuntijat. Vihreiden ja vasemmistoliiton perustulomallit ovat uusimpia. Vihreiden 2007 julkaistussa ja 2014 päivitetyssä mallissa perustulon taso on 560 euroa ja tuloverotus olisi kaksiportainen tasavero: 41% tai 49 % (yli 50 000 euron vuosituloista). Malliin kuuluu myös pääoma- ja kiinteistöveron korotus sekä verotukien karsiminen. Vasemmistoliiton perustulo on 620 euroa, joka rahoitetaan verottamalla ansiotuloja ja pääomatuloja samalla asteikolla progressiivisesti 30–57 %.

1.2.2016 julkaistun Kelan tutkimusblogin mukaan tasaveroon pohjautuviin perustulomalleihin suhtaudutaan varauksellisesti. Kyselyssä konkretisoitiin perustulon määrä ja vaikutus verotukseen.  Erittäin hyvänä tai hyvänä ajatusta perustulosta piti enää 30 % vastaajista.

Perustulokritiikin keskiössä on väite, että yhteiskunta jättää ihmisen heitteille ja helppo raha passivoi sekä laskee työintoa. Kustannukset suhteessa nykyjärjestelmään on arvioitu niin korkeiksi, ettei varsinkaan täyttä perustuloa ole mahdollista ottaa käyttöön.

Myös sosialidemokraatit ovat heränneet keskusteluun. SDP:n kannattajat eivät Kelan tuoreen kyselyn perusteella olekaan kriittisimpien joukossa. SDP ei kuitenkaan ole ottanut suuremmin kantaa aiheeseen. Sen sijaan Demarinuoret ovat esittäneet Yleisturva-mallinsa vastauksena keskusteluun. Yleisturvassa negatiivisen tuloveron tavoin toimivaa ns. takuutuloa saavat automaattisesti kaikki, joiden tulot tippuvat alle 520 euron. Tarkoituksena on ansiotulojen, sosiaaliturvan ja verotuksen reaaliaikainen yhteensovittelu, jotta työnteko lisää aina käteenjääviä tuloja. Rahoitusvaihtoehdoiksi Demarinuoret ilmoittavat arvonlisäverotuksen yhtenäistämisen, pääoma- ja kiinteistöveron korottamisen sekä verovähennysten karsimisen.

Perustulon puolesta puhuu voimakkaimmin prekarisaatiokehitys. Moni kysymys, kuten vaikutukset ihmisten käytökseen, eivät ratkea ennen kokeilua. Siksi laadukas etukäteiskeskustelu kokeilun sisällöstä ja asetelmasta on tärkeää. Suurella perustulokeskustelulla alkaa olla kiire, sillä Kangaksen selvityksen on määrä valmistua jo maaliskuussa.

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on VVT:n hallituksen jäsen ja toimii poliittisena avustajana eduskunnassa.

         VVT:n Suuri perustulokeskustelu 8.2.2016 klo 17. Tässä ohjelma.