Marraskuussa
2019 Vapaus Valita Toisin (VVT) yhdistys yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton
kanssa järjesti seminaarin ”Ympäristöongelmien ratkaisu vaatii talouden
muutosta”. Tilaisuuden tallenne on löydettävissä VVT sivuilta https://www.vapausvalitatoisin.com/.
Seminaarissa keskusteltiin
talouselämän ja ympäristöongelmien yhteydestä: kuinka luonnon ympäristön
muutokset – erityisesti ilmaston muutos - ja niiden torjunta vaikuttavat
talouteen? Tämän näkökulman toivottiin täydentävän aiemmin ja useammin esillä
olleita näkökulmia: mikä on yritysten, elinkeinoelämän ja kaupan rooli ilmaston
muutoksen ja muun ympäristön pilaantumisen estossa, kuinka tarvittavat
muutokset voidaan tehdä, mistä tarvittavat resurssit saadaan ja kuka maksaa.
Oras Tynkkynen alusti teemasta ”Kestävyyskriisi ja
maailmantalous” ja Anni Huhtala
teemasta ”Ilmastonmuutos ja Suomen talous”. Molemmat
viittasivat Nicholas Sternin 2000-luvun alun raporttiin (Stern Review on the Economics of Climate Change). Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia ja taloustieteilijöiden
keskuudessa se on ollut merkkipaalu ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa. Alustuksia
kommentoivat Pasi Heikkurinen
Helsingin yliopistosta, Jyrki Alkio
työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Hanna
Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Kestävyyskriisin kolmesta osa-alueesta - ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen (”kuudes sukupuuttoaalto”) ja luonnonvarojen ylikulutus - Oras Tynkkynen kuvasi ilmastonmuutosta ja lajikatoa. Lajikadon kohdalla hän esitteli OECD:n 2019 raporttia biodiversiteetinja talouden yhteydestä. Anni Huhtala totesi ennustamisen vaikeuden, mutta korosti ennakoinnin ja sopeutumisen tarvetta taloudessa, myös epäsuoriin vaikutuksiin. Kommentoijien keskeisenä teemana oli suhtautuminen talouskasvuun: Voidaanko tarvittavat muutokset tehdä, jos hyvinvointia mitataan BKT:lla? Riittääkö ”vihreä talous” vai tarvitaanko myös tuotannon ja materiaalisen kulutuksen laskua?
Kestävyyskriisin kolmesta osa-alueesta - ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen (”kuudes sukupuuttoaalto”) ja luonnonvarojen ylikulutus - Oras Tynkkynen kuvasi ilmastonmuutosta ja lajikatoa. Lajikadon kohdalla hän esitteli OECD:n 2019 raporttia biodiversiteetinja talouden yhteydestä. Anni Huhtala totesi ennustamisen vaikeuden, mutta korosti ennakoinnin ja sopeutumisen tarvetta taloudessa, myös epäsuoriin vaikutuksiin. Kommentoijien keskeisenä teemana oli suhtautuminen talouskasvuun: Voidaanko tarvittavat muutokset tehdä, jos hyvinvointia mitataan BKT:lla? Riittääkö ”vihreä talous” vai tarvitaanko myös tuotannon ja materiaalisen kulutuksen laskua?
Miten Suomen elinkeinoelämä kehittyy?
Kenellekään esiintyjistä ei ollut esittää selkeää visiota, millaisia yrityksiä Suomessa on jatkossa ja mihin Suomen elinkeinoelämä kehittyy. Tämä on ymmärrettävää, koska on vaikea ennakoida, mitä päättäjät ja talouselämä maailmanlaajuisesti tekevät ja millaiset vyöryt lähtevät liikkeelle. Ja ennen kaikkea, tapahtuvatko tarvittavat muutokset rauhanomaisesti.
Minun käsitykseni
mukaan tulevaisuuden elinkeinot, yritykset ja kauppa ovat laadultaan ja
määrältään varsin erilaisia kuin tänä päivänä. ”Business as usual” tuskin
jatkuu, edes ekologisemmin hoidettuna. Etenkin biofyysisen ympäristön muutos
muuttaa elinkeinoja, sekä suoraan että sosiaalisten seuraamusten vuoksi. Ja
toisaalta ilmaston lämpenemisen ja ympäristön pilaantumisen esto muuttavat
elinkeinoja.
Energian
tuotannossa muutoksen suunta on osittain määritelty: siirrytään pois fossiilisista
polttoaineista uusiutuviin (ja joidenkin mielestä myös ydinvoimaan). Energiaa
koskevassa keskustelussa lähtöoletuksena on usein, että energian käytön määrä
jatkuu entisellään tai nousee. Myös vaikutukset muihin elinkeinoihin ja
kauppaan ovat jääneet etäisiksi. Mutta kuten Hanna Ahon referoima tapaus Uniper
osoittaa, siirtymä pois fossiilista polttoaineista ei tule olemaan helppo
taloudellisten intressien vuoksi, ei edes Euroopassa. Alankomaat ovat lain
avulla päättäneet ajaa alas hiilivoiman käytön 2030 mennessä. Uniperillä on
hiilivoimaloita myös Alankomaissa ja se on uhannut Alankomaita korvauskanteella
hiilikiellon takia. Unperin suurin osakkeenomistaja on suomalainen Fortum. Uniper
myös suunnittelee uuden hiilivoimalan
avaamista Saksaan.
Metsä- ja maataloutemme suunta?
Metsätaloutta koskevassa keskustelussa ilmaston muutoksen hidastaminen ja biodiversiteetin säilyttäminen on oikeutetusti nostettu esiin. Mutta niiden vaikutukset nykyiseen talouteen on esitetty syynä olla tekemättä tarvittavia toimia. Vähemmän on keskusteltu siitä, millaiseksi uusi metsätaloudellinen toiminta halutaan ja mitä se tarkoittaa työn ja kaupan kannalta. Maanviljelyn kohdalla on alettu tuoda esiin, että ruoan tuotannon vaikeutuessa Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa myös Suomen maanviljelyä tarvitaan. Mutta ei nykyisessä muodossaan vaan sellaisessa, että se on riippumaton fossiilisista polttoaineista ja ulkomaisista tuotantopanoksista (polttoaineet, rehut, lannoitteet, torjunta-aineet, ja muuta kemikaalit). Mutta miten tämä toteutuessaan vaikuttaa ihmistyövoiman tarpeeseen ja väestön asumispaikkaan ja maaseudun elinkeinoihin laajemmin?
Mitä tapahtuu
Suomen ulkopuolella? Suomen nykyinen yritystoiminta ja tuotteet tähtäävät
ulkomaan vientiin. Entäpä, jos kysyntä ulkomailla muuttuu? Suomeen tuodaan
paljon tavaroita, joita periaatteessa voisi Suomessa valmistaa tai tuottaa. Jatkuuko
pakettien rahtaus maasta toiseen? Säilyykö maailmanlaajuinen työnjako ennallaan
jatkossakin vai palataanko paikallisempaan talouteen? Mitä se tarkoittaa Suomen
yritysten kannalta?
Millaista osaamista ja investointeja tulevaisuudessa tarvitaan?
Miten taloudessa pitäisi varautua tulevaan? Millaista koulutusta Ja millaisia investointeja tarvitaan? Jos ihmiset eivät enää muutakaan kaupunkeihin, vaan asutus tulee jakautumaan tasaisemmin eri puolille Suomea, myös yhteiskunnan infrastruktuurin tulisi seurata mukana. Millaisia kuljetusyhteyksiä tulisi tehdä ja minne uudet sairaalat ja koulut rakennetaan? Jos rakentamisessa siirrytään ekologisempaan tapaan, millaisia yrityksiä ja ammattilaisia tarvitaan? Ja mistä ne saadaan?
On vaikea
ennustaa, kuinka tosissaan ympäristöongelmiin Suomessa ja muualla maailmassa puututaan
ennen pakkoa ja kuinka rauhanomaisesti se tapahtuu. Taloudessa on ollut tapana ennustaa
tulevaa menneestä kehityksestä, mutta nyt ei niin voi tehdä. Mutta
tulevaisuuden ennakointi on silti tärkeätä, vaikka se suurelta osin onkin valistunutta
arvausta. Eri skenaarioiden miettiminen ja vaikutusketjujen loppuun saakka
miettiminen auttanee vähentämään mihinkään johtamatonta kinaamista ja parantamaan
varautumista uusin tilanteisiin. Varautumisessa kiireellisiä ovat mm. ammattikoulutuksen
ja täydennyskoulutuksen rakentaminen todennäköisiin tulevaisuuden ammatteihin.
Esimerkiksi käsityötaitoja ja uudenlaista maanviljelystaitoa tarvittaneen. Myös
varautuminen väestön liikkumiseen eri maiden välillä on perusteltua.
Tällä hetkellä
luonnonvarjoa ylikäytetään. Myös maapallon jätteiden käsittelykyky on
ongelmissa. Nykytiedon perusteella on selvää, että paitsi fossiilisen energian
käytön lopetusta myös materiaalisen tuotannon ja kulutuksen määrän tulee laskea,
jotta ympäristötavoitteet saavutetaan. Kierrätystalous
on tärkeätä, mutta ei yksin ratkaise luonnonvarojen ylikäyttöä. Materiaalisen
kulutuksen kokonaismäärä riippuu sekä ihmisten lukumäärästä että
yksilökohtaisen kulutuksen määrästä. Ihmismäärä on kasvussa ja kulutus eri
ihmisten ja maiden välillä on varsin epätasaisesti jakaantunut. Materiaalisen
tuotannon ja kulutuksen määrän vähennys on vaativa tehtävä – vaikkakin
välttämätön.
Ympäristökatastrofit
tulevat koskemaan maapallon eri alueita erilailla. Suuretkin väestön
liikkumiset ovat mahdollisia. Mutta suurten negatiivisten sosiaalisten
vaikutusten – esimerkikisi massamuutot, sodat ja muut konfliktit – tapahtuminen
on epävarmempaa kuin biofyysisen ympäristön muutoksen. Toivottavasti niitä ei
ainakaan ensivaiheessa tarvitse huomioida mietittäessä tulevaisuuden
elinkeinoelämää Suomessa.
Elina Hemminki
Kirjoittaja on
Vapaus valita toisin yhdistyksen hallituksen jäsen,
LKT
(lääketieteen ja kirurgian tohtori), tutkimusprofessori -emeritus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti