Ilmastonmuutos ja pakolaiskysymykset keräsivät ennätysyleisön VVT:n ja SLL:n yhteiseen seminaariin

Kuva: SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula oli yksi ilmastoseminaarin alustajista.

Eurooppasali oli ääriään myöten täynnä kun Vapaus valita toisin (VVT) ja Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) järjestivät 18.5.2016 yleisötilaisuuden ilmastonmuutoksen ja pakolaiskriisien yhteyksistä.



Alustajiksi oli pyydetty alansa johtavia asiantuntijoita Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Amnestysta, SPR:stä, SLL:stä ja Kepasta.

Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhosen mukaan ilmastonpysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttäisi että päästöt lähtisivät laskuun vuodesta 2020 lähtien. Sen tulisi olla kaikkien poliittisten valintojen lähtökohtana.

Luken erikoistutkija Helena Kahiluoto muistutti että ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia ruokailutottumuksiimme, kuten lihantuotannon vähentämistä ja kasvipitoisen ravinnon lisäämistä. Kahiluodon mukaan Saharan etelänpuoleisissa maissa ruokaturvattomuudella on jo nyt vaikutuksia lasten fyysiseen ja henkiseen kehitykseen: alle viisivuotiaista lapsista 40 prosenttia on kitukasvuisia. Ellei tilanteeseen puututa, ilmastonmuutoksen lisäämä ruokaturvattomuus johtaa poliittisen epävakauden lisääntymiseen ja kokonaisten väestöryhmien muuttoliikkeeseen.

SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula kertoi että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien kustannukset nousevat vähintään 266 miljardiin euroon.

SLL:n suojeluasiantuntija Hanna Ahon mukaan päästövähennysten epäonnistuminen ja neljän asteen lämpenemisen aiheuttama merenpinnan nousu tarkoittaisi, että arviolta 627 miljoonaa ihmistä menettäisi kotinsa vuosisadan loppuun mennessä.

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström arvioi että vuodesta 2020 alkaen ilmastorahoitukseen olisi varattava vähintään 300 miljardia euroa vuodessa, jotta kehittyvät maat kykenisivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen. ”Ilmastorahoitus ei ole kehitysapua vaan kompensaatiota teollistuneiden maiden aiheuttamille haitoille”, Biström muistutti.

Alustusten jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa tutkija ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas) muistutti että ilmastonmuutosta voi olla vaikea torjua markkinafundamentalismin vallitessa. ”Olemme kaikki tämän ajattelutavan läpitunkemia”, Honkasalo totesi.

Amnestyn toiminnanjohtaja Niina Laajapuron mielestä maailmassa on vastuunkannon kriisi. Miljoonan pakolaisen vastaanottamisen ei luulisi olevan vauraalle Euroopalle ongelma, jos väestöltään Suomen kokonainen Libanon on kyennyt yksin huolehtimaan samasta määrästä.

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sdp) kysyi pitääkö pakolaisten hukkua Itämerellä ennen kuin ymmärrämme mistä pakolaiskriisissä on kyse. Hän viittasi pakistanilaiseen ihmisoikeusaktivisti Malala Yousafzain toteamukseen, jonka mukaan paras ase ilmastonmuutosta vastaan on antaa tytöille kirjat. ”Nyt, jos koskaan, tarvitaan kehitysyhteistyömäärärahoja kehittyvien maiden ruokaturvan ja naisten koulutuksen tukemiseksi”, Razmyar muistutti.

Eero Yrjö-Koskinen

Kirjoittaja on VVT:n puheenjohtaja